Puhe Rauhanturvaajaliiton liittokokoukselle

Puhe 24.10.2020, Rauma
Rauhanturvaajaliiton liittokokous
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.)
Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Herra kenraali, liiton puheenjohtaja, arvoisat kuulijat,

On kunnia-asia saada teidät Raumalle. Toivotan teidät myös omasta puolestani lämpimästi tervetulleiksi. Kiitän kutsusta saada lausua tervehdys eduskunnasta liittokokoukseenne. 

Rauhanturvaajaliitto on koonnut yhteen kriisinhallintatehtävissä palvelleita maamme kansalaisia jo vuosikymmenten ajan. Liitto on vahvalla työllään valvonut kriisinhallintaveteraanien etua, osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistänyt vapaaehtoista maanpuolustusta Suomessa.

Suomalaisten rauhanturvaajien työllä on pitkät perinteet. Maamme on osallistunut kriisinhallintatehtäviin jo yli 60 vuoden ajan. Suomalaisten rauhanturvaajien työllä on tuotu vakautta ja turvallisuutta moneen maahan, jossa yhteiskunnan peruspilarit eivät ole tuoneet suojaa ja turvaa oman maansa kansalaisille. 

Suomalaisia rauhanturvaajia arvostetaan kansanvälisesti, ja jokaisella teistä palveluksessa olleista on ollut oma tärkeä vaikutuksensa Suomen vahvan kriisinhallintamaineen syntymiseen. Haluan lausua kunnioitukseni ja arvostukseni jokaiselle tähän työhön osallistuneelle.

Arvoisat kuulijat,

Kansainvälispoliittinen tilanne Suomen lähialueilla on tällä hetkellä paikoin herkkä. Paitsi Itämeren alueella, niin monessa Itä-Euroopan maassa tilanne on jännittynyt. Ukrainassa käydään edelleen taisteluita alle kahden tunnin lentomatkan päässä Helsingistä. Valko-Venäjällä mielenosoitukset Alexander Lukasenkan hallintoa vastaan käyvät kiivaina vilpillisiksi osoittautuneiden presidentinvaalien jälkeen.

Armenian ja Azerbaidzanin välistä konfliktia Vuoristo-Karabahin alueella on viimeisimpänä käsitelty eduskunnassa lukuisia kertoja. Turkilla ja Venäjällä on alueella omat vahvat intressinsä, mitkä tuovat omat vaikeutensa konfliktin ratkaisemiseen.

Seuraavina päivinä katse kiinnittyy Yhdysvaltoihin ja maan tuleviin presidentinvaaleihin. Suomen kannalta on olennaisen tärkeää, että vaalien jälkeen transatlanttisten suhteiden vaaliminen ja tiivistäminen jatkuu – on vaalien voittaja sitten kumpi tahansa. Tämän tulee olla vahvasti Suomen ja Euroopan unionin agendalla.

Vaikka presidentti Trumpin hallinnon aikana EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet ovat kokeneet kolauksia, ovat Suomen ja Yhdysvaltojen poliittiset suhteet säilyneet hyvinä. Yhdysvaltojen kanssa käyty dialogi on viime vuosina korostunut kahdenvälisissä suhteissa EU:n kustannuksella. 

On tärkeää huomata, että Yhdysvallat on myös vahvistanut läsnäoloaan Baltian maissa ja osoittanut siten sitoutumistaan Euroopan turvallisuuden ylläpitoon. 

Arvoisa yleisö,

Osallistuminen kansainvälisiin sotilaskriisinhallintatehtäviin on kiinteä osa Suomen puolustuspolitiikkaa. Maamme juuret sotilaallisessa kriisinhallinnassa ovat vahvat, ja tälläkin hetkellä noin 450 suomalaista palvelee yhdeksässä eri kansainvälisessä operaatiossa turvaamassa rauhaa.

Osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin hyödyttää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia intressejä monella tapaa. Suomalaisjoukkojen arvostetulle asiantuntemukselle on kysyntää operaatioissa, minkä lisäksi luonnollisesti joukkomme voivat lisätä kokemustaan kriisinhallintatehtävistä. Operaatioihin osallistuminen on Suomelle hyvä mahdollisuus vahvistaa kansainvälistä asemaansa kumppaneidemme silmissä.

Suomi on osallistunut 1990-luvulta lähtien aktiivisesti YK-johtoisten operaatioiden lisäksi myös Naton ja Euroopan unionin johtamiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tämä laaja valmius on perusteltua säilyttää myös tulevaisuudessa. 

Tässä harkinnassa Suomen tulee keskittyä erityisesti operaatioihin, joissa osaamisestamme ja panostuksestamme on mahdollisimman suuri hyöty. Luonnollisesti kaikilla operaatioilla on oltava YK:n mandaatti toiminnalleen.

Jotta Suomen valmiuksia osallistua operaatioihin voidaan kehittää, tulee operaatioihin osallistuvien sotilaiden määrä säilyttää vähintään nykytasolla. Työlle on myös mahdollistettava riittävät resurssit.

Olisi Suomen edun mukaista, mikäli toisimme voimakkaammin rauhanturvaamisen osaksi ulkopolitiikkaamme. Rauhanturvaoperaatioihin osallistuminen on ollut Suomelle luontainen ulkopolitiikan osaamisalue, jota tulee vaalia ja kehittää entisestään.

Arvoisat kuulijat,

Jotta Suomen kyvykkyys osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan säilyy ja kehittyy, tulee meidän huolehtia puolustuksemme perustasta. Tämä tarkoittaa uskottavaa kansallista maanpuolustusta ja toiminnan riittävää rahoitusta. 

Siinä on puolustuksemme perusta. Jos se murtuu, sen korjaaminen on hankalaa. Ruotsin esimerkki on meille varoittava muistutus tästä. 

Puolustusvoimien toimintakyvyn turvaamiseksi sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoja on viime vuosina nostettu merkittävästi. Se on ollut täysin perusteltua, jotta tärkeät strategiset hankkeet – sekä hävittäjähankinta että Laivue 2020 – voidaan toteuttaa. 

Tälle seudulle laivue-hankinta on erittäin merkityksellinen ja tunnemme suurta ylpeyttä siitä, että korvetit rakennetaan juuri Rauman telakalla. 

Yleinen asevelvollisuus ja sen tuottama riittävä, hyvin koulutettu reservi on keskeinen osa uskottavaa puolustuskykyämme. Parhaillaan suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtii valtioneuvoston asettama asevelvollisuuskomitea, jonka raportti valmistuu ensi vuonna.  

Oma taustani asepalveluksen suorittamiseen on ollut hieman poikkeuksellinen moniin muihin asevelvollisuusikäisiin verrattuna. Asko Tanhuanpää mainitsi alkujuonnossa, että olen 1-tyypin diabeetikko, reservin upseeri ja oman RUK-kurssini puheenjohtaja. Olen yksi niistä noin 100 diabeetikosta, jotka ovat suorittaneet asepalveluksen viimeisen 20 vuoden aikana. Nyt puolustusvoimat on keskeyttänyt palvelukseen astumisen, mutta toivon, että asiaa harkitaan vielä uudelleen.

Olennaista asepalveluksen kehittämisessä on pitää väylä auki palvelukseen astumiselle motivoituneille nuorille. Kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan kannustaisi myös yhä useampaa naista hakeutumaan palvelukseen. Jokaiselle pitää tarjota mahdollisuus osallistua isänmaan puolustukseen tasa-arvoisesti.

On elintärkeää huolehtia vahvasta maanpuolustustahdosta. Tutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on erittäin korkeaa. Tämän ylläpitämisessä maanpuolustusta vaalivilla järjestöillä on iso rooli. Rauhanturvaajaliitolla on myös tässä tärkeä tehtävä.

Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on tärkeä voimavaramme. Olette esikuvana ja inspiraationa suomalaisille nuorille – innostamassa heitä rauhan ja vakauden turvaamiseen – niin meillä kotimaassa kuin maailmanlaajuisestikin. 

Arvoisat kuulijat, 

Toivotan menestystä tärkeään työhönne Rauhanturvaajaliitossa. Kiitos työstänne. Hyvää liittokokousta täällä Raumalla!