Poliisien tekemässä työssä on kyse valtion kaikkein tärkeimmästä tehtävästä, eli ihmisten ja yhteiskuntamme turvallisuuden takaamisesta. Voimme luottaa siihen, että hädän hetkellä saamme poliisilta apua, rikoksen uhreja autetaan ja rikokset selvitetään. Poliisi valvoo ja on läsnä kentällä kaikkina vuorokaudenaikoina kansalaistemme turvana.
Sain ainutkertaisen mahdollisuuden tutustua poliisin työhön ja hypätä poliisipartion kyytiin yhdeksi yöksi Raumalla viime viikon perjantaina. Sain erittäin kattavan kuvan poliisin tekemästä työstä ja niistä olosuhteista, joissa poliisimme työskentelevät.
Suuri kiitokseni Rauman poliisilaitoksen henkilökunnalle ja erityisesti iltavuorossa olleille poliiseille! Voin sanoa, että arvostukseni poliisiemme työtä kohtaan vahvistui entisestään vierailuni aikana.
Poliisin työolosuhteiden hyväksi on edelleen paljon tehtävää. Poliisien työtaakka on hyvin raskas ja näkyy kaikkialla: sekä kenttäpartioiden työssä että rikostutkinnassa. Poliisilaitosten resurssit ovat tiukassa. Poliisien määrä on Suomessa edelleen hyvin matala, vaikka viime vuosien aikana poliisin resursseja on voitu jälleen kasvattaa.
Poliisien virkojen lisääminen ei näy Raumalla tai muilla pienempien kaupunkien asemilla kasvaneena henkilöstömääränä. Uudet virat on keskitetty suurempiin kaupunkeihin, jonne myös muita toimintoja on siirretty. Hämmästyin kuullessani esimerkiksi siitä, että Raumalla ei enää toimi omaa huumerikosten tutkintaryhmää, vaan tutkinta on keskitetty Poriin.
Onneksi poliisien määrän lisääminen on eduskunnan yhteinen tavoite. Eduskunta on asettanut tavoitteeksi, että poliisien määrää nostetaan 8200 poliisin vuoteen 2030 mennessä. Tänä vuonna Suomessa on noin 7500 poliisia työssä. Vaikka poliisien määrää lisätään, on poliiseja Suomessa vähiten koko Euroopassa suhteutettuna väestömäärään.
Kun poliiseja voidaan palkata lisää poliisilaitoksille tulevina vuosina, niin virkoja on lisättävä myös maakuntien pienempiin kaupunkeihin – kuten Raumalle. Tarvetta lisähenkilöstölle on todella, kuten sain vierailuni aikana kuulla.
Kasvavan työmäärän lisäksi poliisin työ on muuttunut koko maassa entistä vaativammaksi. Poliisit kohtaavat yhä kovempaa rikollisuutta ja väkivaltaa työssään. Järjestäytynyt rikollisuus ja myös jengirikollisuus suurissa kaupungeissa on totisinta totta myös Suomessa.
Uutena ja erittäin huolestuttavana ilmiönä on alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien pahoinpitelyrikosten nopea kasvu Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Nuorten kynnys käyttää fyysistä väkivaltaa on laskenut. Vakaviin tekoihin syyllistyneiden nuorten osalta ongelmat ovat usein päässeet kasautumaan. On erittäin tärkeää, että poliisi voi yhdessä muiden viranomaisten kanssa ennaltaehkäistä nuorten väkivallantekoja ja osallistua työhön koulujen kanssa.
Valtion on taattava poliiseille työrauha, työturvallisuus ja keinot vastata uusiin turvallisuusuhkiin.
Poliisin työrauha tarkoittaa myös eduskunnan sitoutumista poliisin pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseen. Tällä hallituskaudella poliisi on joutunut kamppailemaan budjettirahoituksensa kanssa. Viime syksynä poliisin budjettirahoitus saatiin ratkaistua vasta eduskuntakäsittelyn yhteydessä, jotta poliisin ei tarvinnut käynnistää yt-neuvotteluita.
Vuosittainen budjettitaistelu on poliisille kuluttavaa ja vie voimia pois toiminnan kehittämisestä ja yhteiskunnan turvallisuuden ylläpidosta. On puolueiden yhteinen tehtävä huolehtia siitä, että poliisi saa riittävät resurssit toimintaansa ja poliisien määrän lisäämiseen.
Paikallispoliisin toimipisteiden rahoituksen ja työrauhan turvaaminen on koko Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Luottamus poliisiin on yhteiskuntamme arvokkaimpia piirteitä ja meidän on pidettävä siitä kaikissa tilanteissa kiinni.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 4.9.2022
