Tänään Suomessa ja kansainvälisesti vietetään maailman diabetespäivää.
Aamulla olen mitannut verensokerini ja annostellut insuliinin aamupalaa varten. Yhteistä matkaa nuoruustyypin diabeteksen kanssa tulee tänä vuonna kuluneeksi viisitoista vuotta.
Diabetesta voi hyvin sanoa yleiseksi kansansairaudeksi. Syitä emme täysin tiedä siihen, miksi esimerkiksi nuoruustyypin diabetekseen sairastuneita lapsia on meillä eniten suhteessa väestöömme.
Diabetekseen sairastuminen pysäyttää. Diabetes on vakava sairaus, jonka omahoitoa ei kannata lyödä laimin.
Muutoin edessä voivat olla muut terveysongelmat ja liitännäissairaudet.
Diabeteksen kanssa eläminen voi tuntua aluksi vaativalta hiilihydraattien laskemisen, verensokerin mittaamisen ja insuliinin annostelun kanssa.
Sairauden hoidossa on parempia ja huonompia aikoja. Silti pitää vain mennä eteenpäin sisulla.
Omaa sopeutumistani diabeteksen kanssa elämiseen on auttanut se, että olen sairastunut nuorena. Diabeteksen hoito on osa elämääni eikä arkea osaa kuvitella ilman sairauden mukanaan tuomia rutiineja.
Diabetes on sairaus, jonka hoitotuloksiin on mahdollista vaikuttaa paljon itse. Yhtä tärkeää on, että diabeteksen hoitoon saa tukea ja apua sairauteen perehtyneiltä diabeteslääkäreiltä ja -hoitajilta.
Olen koko sairauteni ajan ollut hoidettavana Rauman aluesairaalassa. Kiitos kaikesta avusta ja tuesta sisätautipoliklinikan henkilökunnalle.
Vaikka diabeteksen hoito on Suomessa hyvällä tasolla, olemme esimerkiksi Ruotsia jäljessä siinä, miten diabetesyksiköiden yhteyteen on tuotu muita palveluita, kuten jalkahoitajan, ravitsemusterapeutin ja psykologin vastaanotot.
Lisäksi on ehdottoman tärkeää, että diabeetikko saa hoitoa henkilökunnalta, joka on saanut työssään erikoistua diabeteksen hoitoon.
Teknologian kehitys on huimaa, ja paremmat hoitovälineet helpottavat diabeteksen kanssa elävien arkea koko ajan enemmän.
Sairastamisen aikana olen itse nähnyt, miten isokokoiset verensokerimittarit ovat vaihtuneet pieniksi ja uudet insuliinipumput ja muut apuvälineet tulleet osaksi arkea.
Siirryin vuosi sitten käyttämään insuliinipumppua, joka samalla mittaa verensokeriani. Monet elämän arkiaskareet ovat muuttuneet helpommiksi, ja sairauden hoito on parantunut.
Korkeatasoinen hoito ja parantuneet hoitomenetelmät tuovat meille diabeetikoille toivoa, että sairaus on voitettavissa.
Vuonna 2018 diabetekseen sairastuva voi elää täysipainoista elämää. Lapsidiabeetikoilla on sairaudesta huolimatta edessään hyvä elämä, jossa lähes kaikki on mahdollista diabeteksesta huolimatta.
Hakeuduin vuonna 2011 vapaaehtoiseen asepalvelukseen näyttääkseni itselleni, että sairaus ei rajoita elämääni. Itsetunnon ja sairauden hoidon kannalta edessäni oli ikimuistoinen vuosi, joka päättyi kotiutumiseen reservin vänrikkinä.
Puolustusvoimat on lopettanut diabeetikkojen asepalveluskokeilun tänä vuonna, mitä pidän valitettavana. Kannustan Diabetesliittoa jatkamaan keskusteluja puolustusvoimien kanssa kokeilun jatkamisesta.
Olen pohtinut monta kertaa tulevaisuutta. Entä jos hyvästä hoitotasapainosta huolimatta sairastun muihin sairauksiin?
Entä sitten, jos perhettä perustaessa lapseni sairastuu myös diabetekseen?
Paikalliset diabetesyhdistykset ja Diabetesliitto tekevät arvokasta työtä tuomalla diabeetikkoja yhteen, järjestämällä tapahtumia ja palveluita.
Ison liiton ääni kuuluu valtakunnan edunvalvonnassa, ja eduskunnassa toimii kansanedustajista koostuva diabetesryhmä.
Hyvää diabetespäivää diabetesta sairastaville, heidän läheisilleen ja diabeteksen hoitotyötä tekeville ammattilaisille.
Yhdessä diabetes voitetaan joka päivä uudelleen.
Kolumni julkaisu Länsi-Suomessa 14.11.2018
