Vappuviikonloppu on vietetty kovin erilaisissa merkeissä monissa raumalaiskodeissa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Koronaviruksen vuoksi päätetyt rajoitustoimet ovat olleet voimassa nyt noin puolitoista kuukautta.
Rajoitustoimet ovat tehonneet, sillä viruksen leviäminen on hidastunut ja sairastuneiden määrä laskenut.
Tästä kiitos kuuluu jokaiselle viranomaisten ohjeiden ja rajoitustoimien noudattamisesta. Viruksen leviämistä vastaan on taisteltu yhdessä ja se on tuottanut tulosta.
Suomi on selvinnyt viruksesta pienemmällä verrattuna moniin muihin maihin. Suhteutettuna väestöön meillä sairastuneita on vähiten kaikista Pohjoismaista.
Kukaan ei vielä tiedä, kuinka pitkä taistelu koronavirusta vastaan on vielä edessä. Lopullisesti virus voitettaneen vasta silloin, kun virusta vastaan saadaan kehitettyä rokote. Siihen asti poikkeusolot jatkuvat yhteiskunnassa jollakin tavalla.
Koronaviruksella on jo nyt ollut iso sosiaalinen ja taloudellinen isku. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Sadat tuhannet työntekijät on lomautettu ja yrittäjät taistelevat, kun liikevaihto on romahtanut viruksen myötä.
Edessä on tasapainoilu riittävien rajoitustoimien ja taas toisaalta yhteiskunnan avaamisen välillä, sillä yksikään yhteiskunta ei kestä kuukausia kestävää täyssulkua.
Monessa Euroopan maassa rajoitustoimia on jo lähdetty purkamaan, jotta pahasti yskivään talouteen saadaan uutta puhtia. Sama pohdinta on nyt edessä täällä Suomessa.
On täysin perusteltua, että rajoituksia puretaan asteittain. Yhtä tärkeää on kuitenkin varmistaa, että virus pysyy aisoissa. Muutoin edessä on paluu koviin rajoitustoimiin.
Hallitus on koolla tänään neuvottelemassa rajoitustoimista.
Sen sijaan, että neuvotteluissa päätetään yksittäisten rajoitustoimien purkamisesta, tarvitaan selkeä ja johdonmukainen suunnitelma ja analyysi siitä, mitä rajoituksia on perusteltua purkaa ja missä vaiheessa. Tähän mennessä tällaista suunnitelmaa ei ole esitetty eduskunnalle. Kansalaisten on täysi oikeus tietää, miten tutkimustieto perustelee tehtyjä linjauksia.
Toiseksi yhteiskunnan asteittainen avaaminen on mahdollista vain, mikäli virus saadaan pidettyä aisoissa. Siksi testaamista on lisättävä paljon, jotta jokaisella, jolla on taudinkuvaan sopivia oireita, on mahdollisuus hakeutua testeihin. Vain siten viruksen tartuntaketjut saadaan tunnistettua ja virukselle altistuneet tavoitettua.
Kolmanneksi suojavarusteiden hankintaan liittyneet sotkut sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitettävä. Suojavarusteita ei ole edelleenkään riittävästi kaikissa kunnissa ja ikäihmisten hoivassa. Varusteiden saatavuus hoitohenkilökunnalle on taattava.
Neljänneksi on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon normaalitoiminta ja hoidot pidetään käynnissä niin hyvin kuin on mahdollista. Sairaaloissa virustestaus ja koronapotilaat on eristetty hyvin muista potilaista. Jos ihmiset peruvat nyt tarpeellisia lääkärikäyntejään, on kriisin jälkeen edessä mittava työ hoitojonojen purkamiseksi. Se lisäisi entisestään taakkaa sote-alan ammattilaisille, jotka ovat olleet kovan työtaakan alla kriisin aikana. Lisäksi sairauksien hoitamatta jättämisellä tai hoitojen lykkäyksillä on vakavat vaikutukset terveyteen.
Viidenneksi on jatkettava kriisin vahinkojen korjaamista. Tuhannet vaikeuksissa olevat yritykset odottavat edelleen tukea, koska hakemuskäsittely on pahasti ruuhkautunut. Business Finlandin tukikriteerit pitää uudistaa niin, että tuki kohdistuu aidosti tuen tarpeessa oleville yrityksille.
Mikäli kriisi pitkittyy, tukitoimia on jatkettava. Vain siten yritykset ja työntekijät saadaan autettua pahimman kriisin yli.
Näillä askelmerkeillä pääsemme jo pitkälle.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 3.5.2020.
