Politiikan syksy on käynnistymässä, kun hallitus kokoontuu käsittelemään talouspolitiikkaa ja muita ajankohtaisia kysymyksiä budjettiriiheen tänään.
Työllisyys on hyvinvointimme kivijalka. Ilman työntekoa ja yrittäjyyttä ei ole verotuloja, joilla tärkeät hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa ja apua tarvitsevien toimeentulosta voidaan huolehtia.
Vaikka talouden näkymät ovat vahvistumassa, jatkuu valtion velanotto huolestuttavan korkeana. Uutta velkaa ollaan ottamassa ensi vuonna ainakin seitsemän miljardia euroa. Samaan aikaan työllisyytemme on selvästi muita Pohjoismaita matalammalla tasolla.
Työttömyyden kustannukset ovat Suomelle vuosittain yli kymmenen miljardia euroa. Se on valtava määrä verrattuna jo valtion ensi vuoden budjettiin, jonka loppusumma on reilut 63 miljardia euroa. Vain nykyistä selkeästi korkeampi työllisyys turvaa tulevaisuudessa sen, että julkinen talous saadaan tasapainoon ja suomalaisten tarvitsemat tärkeät palvelut rahoitettua.
Siksi maan hallituksen on keskityttävä budjettiriihessä työllisyyden vahvistamiseen.
Olen kiertänyt elokuun aikana kymmenissä satakuntalaisissa yrityksissä. Keskeisin saamani palaute on liittynyt vaikeuksiin löytää uusia työntekijöitä, vaikka tarvetta tekijöille olisi. Samaa viestiä ovat kertoneet tällä viikolla Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari omissa tutkimuksissaan. Yritysten keskeinen kasvun este on tällä hetkellä työvoimapula.
Samaan aikaan, kun avoimia työpaikkoja on kymmeniä tuhansia, on Suomessa reilusti yli 300 000 työtöntä työnhakijaa. Ilman työtä olevien auttamiseen on panostettava enemmän, jotta mahdollisimman montaa heistä voidaan auttaa takaisin töihin.
Ensinnäkin akuuttiin osaavan työvoiman pulaan pitää löytää nopeat toimet. Täsmäkoulutusta tulee lisätä niin, että tarvittava muunto- ja täydennyskoulutus voidaan hankkia ripeästi. Samoin oppisopimuskoulutusten roolia tulee kasvattaa. Tiivis yhteistyö oppilaitosten ja yrityselämän välillä on keskeistä työllisyyden kasvulle.
Toiseksi työttömän ei pitäisi joutua koskaan pohtimaan sitä, onko työn vastaanottaminen taloudellisesti kannattavaa. Sosiaaliturvajärjestelmämme on luonut kannustinloukkuja, joissa työn vastaanottaminen ei ole työnhakijalle järkevää. Lyhytaikaisenkin työkomennuksen vastaanottavalle pitää jäädä aina enemmän käteen kuin sille, joka ei tartu työmahdollisuuksiin. Hallituksen on vauhditettava sosiaaliturvan uudistamista niin, että kannustinloukut saadaan purettua.
Kolmanneksi työnteosta pitää jäädä reilu siivu työntekijälle itselleen. Työn hedelmät kuuluvat ensisijaisesti tekijälle itselleen, ei verottajalle. Ahkeruudesta ei pidä rangaista vaan palkita. Työn verotuksen keventäminen on merkittävä keino vaikuttaa työn kannattavuuteen ja vahvistaa palkansaajien ostovoimaa.
Hallituksen on kiinnitettävä enemmän huomiota suureen pienten ja keskisuurten yritysten kenttään, jotka työllistävät merkittävän määrän ihmisiä. Yhtenä nopeasti toteutettavana muutoksena ehdotan paikallisen sopimisen laajentamista myös järjestäytymättömiin yrityksiin, jotta jokainen yritys voi soveltaa laissa olevia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Laatimani lakialoite on heti hallituksen käytettävissä.
Hallitus on korottamassa verotusta peräti 150 miljoonalla eurolla budjettiriihessä, vaikka Suomen veroaste on jo yksi Euroopan korkeimmista. Veronkorotuksien tekemiseltä on pidättäydyttävä, jotta yritysten toimintaympäristö säilyy vähintään nykyisen kaltaisena.
Hallituksella on budjettiriihessä näytön paikka. Yritysten työvoimapulaan ja työnhakijoiden työllistymiseen on keskitettävä kaikki voimat. Hyvinvointiyhteiskunnallemme parasta politiikkaa on työhön ja yrittäjyyteen kannustava politiikka.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 7.9.2021.
