Rikosten uusiminen on otettava yhteiskunnassamme vakavasti ja rikollisen elämäntavan jatkamisen pitää johtaa nykyistä ankarampiin rangaistuksiin. Tähän pyritään nyt hallituksen lakimuutoksella, jossa tiukennetaan ehdonalaista vapauttamista koskevaa sääntelyä. Muutos palvelee ihmisten oikeustajua, vähentää epäoikeudenmukaiseksi koettuja tilanteita, ehkäisee todennäköisesti rikosten uusimista ja selkiyttää oikeusjärjestelmää.
Suomen rikosoikeudellisen järjestelmän taustalla on ajatus siitä, että henkilöä, joka syyllistyy ensimmäistä kertaa rikokseen, josta seuraa ehdoton vankeusrangaistus, kohdellaan lievemmin kuin rikoksiin toistuvasti syyllistyviä. Tällä hetkellä määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava vanki pääsee ehdonalaiseen suoritettuaan rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa.
Kuitenkin vanki, joka ei ole edellisen viiden vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta, pääsee ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan puolet rangaistuksestaan eli häntä kohdellaan samoin kuin ensikertalaista. Jatkossa rikoksen uusijoiden ensikertalaisuus ei palaudu enää pidemmän rikoksettoman ajan jälkeen.
Muutoksella reagoidaan myös huolestuttavaan nuorten väkivalta- ja jengirikollisuuden kasvuun. Rikosten tekeminen on keskittynyt pienelle joukolle nuoria, jotka tekevät toistuvasti vakavia rikoksia. On perusteltua, että myös nuoret, jotka uusivat rikoksia, saavat niistä riittävän ankaria rangaistuksia.
Ehdotettu muutos kohdistuisi sellaisiin rikoksentekijöihin, jotka uusivat rikoksen yli viiden vuoden kuluttua siitä, kun he ovat vapautuneet aiemmasta vankeusrangaistuksesta. Nuorten rikoksentekijöiden kohdalla muutos vaikuttaisi heihin, joiden aiemmasta tuomiosta on ehtinyt kulumaan yli kolme vuotta ja jotka ovat syyllistyneet vakavaan, ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoiseen rikokseen. Alaikäisten rikoksentekijöiden kohteluun esitetty uudistus ei tuo muutoksia.
Uudistuksen myötä vankien määrä tulee lisääntymään ja siksi on entistä tärkeämpää varmistaa Oikeus- ja Rikosseuraamuslaitoksen riittävät resurssit myös tulevaisuudessa. Näin on tehtykin ja hallitus on tälle vuodelle ohjannut lisärahoitusta rangaistusten täytäntöönpanoon ja lisännyt Rikosseuraamuslaitoksen henkilötyövuosia 260 hengellä.
Hallitus tekee määrätietoisia toimia sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Koemme, että kyse on aivan perustavanlaatuisesta asiasta, josta ei voi tinkiä. Nyt käsittelyssä oleva lakimuutos on erinomainen osoitus hallituksen vastuullisesta linjasta. Rikosten uusimisen tulee johdonmukaisesti näkyä siinä, kuinka pitkä tuomio on. Muutoksen myötä yhteiskunta kehittyy oikeudenmukaisempaan ja turvallisempaan suuntaan.
Yhteiskirjoitus Mari Kaunistolan (Kok.) kanssa julkaistu Satakunnan Kansa Länsi-Suomessa 17.6.
