Hallitus on toteuttamassa maltillisia uudistuksia työmarkkinoille muiden Pohjoismaiden esimerkkien mukaisesti, jotta maamme talous ja työllisyys saadaan vahvemmalle pohjalle.
Maamme talouden tilanne on huomattavasti synkempi kuin mitä vielä vuosi sitten arvioitiin. Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista selvästi jälkeen lähes jokaisella mittarilla. Siksi uudistuksia tarvitaan.
Monet asiantuntijatahot ovat tukeneet hallituksen uudistuksia. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi hiljattain, että hallituksen työmarkkinauudistukset lisäävät investointeja ja talouskasvua Suomeen. Tämä juuri on hallituksen tavoite.
Viime viikkojen aikana järjestetyt poliittiset lakot ovat olleet hyvin valitettavia ja laajuudeltaan kohtuuttomat. Lakot ovat aiheuttaneet miljardiluokan kustannukset yrityksille Lakot eivät ole työntekijöiden etu, sillä ne heikentävät entisestään yritysten kykyä turvata työpaikkoja.
Poliittisilla lakoilla ei ole vaikutusta työmarkkinauudistusten toteuttamiseen, vaan hallitus antaa kevään aikana esitykset uudistuksista eduskunnan käsiteltäväksi.
Suomen nykyinen työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946. Työmarkkinaosapuolet eivät ole useista yrityksistä huolimatta kyenneet sopimaan lainsäädännön uudistamisesta. Siksi lainsäädäntö nyt uudistetaan.
Perinteiseen työtaisteluoikeuteen lainmuutoksilla ei ole vaikutusta. Hallitus ei rajoita millään tavalla oikeutta lakkoilla jatkossakaan omien työehtojensa puolesta.
Sen sijaan poliittisen lakon järjestämistä työajalla rajoitetaan rajaamalla niiden kesto vuorokauteen. Saksassa poliittiset lakot ovat kokonaan kiellettyjä. Ruotsissa taas niiden kesto on rajattu pariin tuntiin.
Tukilakkoja rajoitetaan siten, että toimien on kohdistuttava työriidan varsinaisiin osapuoliin. Tämä on täysin perusteltua, sillä tukilakoista kärsivät usein myös ne yritykset, joilla ei ole mitään tekemistä koko työriidan kanssa.
Näin kävi muutamia vuosia sitten, kun AKT sulki kaikki Suomen satamat päiväksi painostaakseen Keitele Groupia sopimukseen palkansaajapuolen kanssa.
Lisäksi hallitus tuo paikallisen sopimisen yhdenvertaisesti kaikille työpaikoille. Nykyisellään lainsäädäntö asettaa lukuisia sopimiskieltoja niille yrityksille, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Yritykset ovat siten keskenään eriarvoisessa asemassa.
Jatkossakin lainsäädäntö ja työehtosopimus määrittävät työehtojen vähimmäistason, jota ei saa missään tilanteessa alittaa. Uudistus mahdollistaa kuitenkin täysimääräisen paikallisen sopimisen noin 50 000 uudessa yrityksessä.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta turvataan vain pohjoismaisella työllisyysasteella. Nyt on korkea aika tehdä uudistukset, jotka verrokkimaissamme on jo tehty.
Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 19.2.2024
