Kansalaisaloite kannabiksen käytön laillistamiseksi on etenemässä eduskuntaan. Sen tekijät ja allekirjoittajat haluavat laillistaa kannabiksen käyttämisen sekä omaan käyttöön kasvattamisen ja hallussapidon. Aloite keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja tulee näin eduskuntaan käsiteltäväksi.
Asenteet huumeiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet myönteisimmiksi. 25–34-vuotiaista jopa 45 prosenttia on joskus elämänsä aikana kokeillut jotain laitonta huumetta. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan myös raumalaisista 8.- ja 9. -luokkalaisista lähes 10 prosenttia on kokeillut kannabista. Luvut ovat korkeita ja huolestuttavia.
Kansalaisaloitteen käsittelyssä on kyse isosta linjanvedosta, mihin suuntaan Suomen huumelainsäädäntöä viedään. Sen vaikutukset ovat laajat. Mietojen huumeiden laillistamisessa ei ole kyse vain yksittäisten ihmisten valinnoista, vaan paljon laajemmasta yhteiskuntamme turvallisuutta koskevasta kysymyksestä.
Maailmalta vakava esimerkki vapaan päihdepolitiikan seurauksista löytyy Coloradon osavaltiosta Yhdysvalloista. Colorado poisti rangaistavuuden kannabiksen käytön ja viihdekäyttöön myynnin osalta vuonna 2014. Tuon jälkeen kannabiksen käyttö on kasvanut. Kannabiksen osallisuus kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on puolestaan lähes kaksinkertaistunut 11 prosentista 21 prosenttiin.
Miedot huumeet ovat monelle polku myös vahvempien aineiden käyttöön ja vakavampiin huumehaittoihin. Vaikka kannabista olisi mahdollista kasvattaa kotona omaan käyttöön, on kuitenkin tosiasia, että huumekauppa on tiukasti järjestäytyneen rikollisuuden käsissä.
Kannabiksen käytön dekriminalisointia on perusteltu sillä, että huumeita käyttäneiden ohjaaminen hoitoon helpottuisi, kun rangaistusta ei tarvitsisi pelätä. Huumeiden käyttäjien on saatava apua ja tukea, mutta hoitoonohjaus ja huumeidenkäytön rangaistavuus eivät sulje toisiaan pois. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia koskee jo nyt vaitiolovelvollisus. Hoitoon voi hakeutua ilman, että siitä seuraa rangaistusta.
Mietojen huumeiden hallussapidosta omaan käyttöön seuraa nykyisen lainsäädännön mukaan useimmiten sakkorangaistus, alaikäisten osalta pelkkä puhuttelumenettely voi tulla kyseeseen. En pidä nykylinjaa kohtuuttoman kovana rangaistuksena laittomien aineiden käytöstä.
Sisäisestä turvallisuudesta vastaavan sisäministerin Maria Ohisalon (vihr.) lausunto kannabisaloitteen tiimoilta sai itselläni aamukahvit väärään kurkkuun. Hän kertoi vihreiden kannattavan rangaistavuuden poistamista laittomien huumeiden käytön osalta. Tuntuu vastuuttomalta kuulla sisäministerin suusta tällaisia lausuntoja.
Jos ministeri ei usko monen kansanedustajan lausuntoja, niin uskoisi edes oman hallinnonalansa ammattilaisten kommentteja. Poliisit ovat nähneet huumeiden haitat arkisessa työssään. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto vastustaa kannabiksen dekriminalisointia.
Huumeiden yhteiskunnalle tuottamat ongelmat ovat selvästi nähtävissä. En näe, että kansainväliset selvitykset antaisivat aihetta muuttaa huumepolitiikkaa Suomessa. Haluaisinkin nähdä sellaisen yhteiskunnan, missä kannabiksen tai muiden huumeiden vapauttamisen on nähty lisäävän ihmisten turvallisuutta. Kannabiksen laillistaminen antaisi signaalin siitä, että huumeidenkäyttö on hyväksyttävää yhteiskunnassamme.
Keskustelu huumepolitiikasta on aina tervetullutta. Huumeidenkäytön varjopuolta ei silti pidä unohtaa, ei varsinkaan eduskunnassa.
Julkaistu Länsi-Suomessa 9.11.2019.
