Maailman Diabetespäivää vietetään 14.11. Suomessa on noin 450 000 diabetesta sairastavaa, joista tyypin 2 diabeetikoita on 400 000. Diabetesta sairastavien määrä kasvaa, ja jopa 700 000:lla 40–80-vuotiaalla kansalaisella on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Diabeteksen aiheuttamista vuosittaisista miljardimenoista vain neljännes on sairaanhoidon kustannuksia, ja niistäkin suurin osa johtuu diabeteksen lisäsairauksista, kuten sydän- ja verisuonisairauksista, munuaissairauksista, silmä- ja hermosairauksista sekä jalkakomplikaatioista. Toimivalla perushoidolla on miljoonaluokan tuotto, koska se säästää lisäsairauksista johtuvia kalliita erikoissairaanhoidon kuluja.
Suurin osa diabeteksen aiheuttamista kustannuksista on tuottavuuskustannuksia eli menetettyä työkykyä, sairauspoissaoloja sekä ennenaikaisia eläköitymisiä ja kuolemia.
Kaikkia diabeteksen kustannuksia voidaan hallita samoilla keinoilla: ehkäisemällä tyypin 2 diabetesta ja hoitamalla diabetekseen sairastuneita mahdollisimman hyvin. Ehkäisemällä tyypin 2 diabetesta ja hoitamalla diabetesta hyvin ehkäistään samalla muitakin kansansairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, aivoverenkiertohäiriöitä ja masennusta.
Hoidon saatavuus ja laatu vaihtelevat asuinpaikan mukaan, mikä on epäoikeudenmukaista. Tuore valtakunnallinen Diabetesbarometri kertoo, että hoidon jatkuvuus on rapautunut: yhä useampi diabetesta sairastava aikuinen kohtaa vastaanotolla aina uuden lääkärin tai hoitajan – jos edes pääsee vastaanotolle.
Jalkojenhoidon, ravitsemusohjauksen ja mielen hyvinvoinnin palveluista on iso puute. Ennen vaihtuivat vain lääkärit, mutta nyt vaihtuvat myös hoitajat. Tämä suunta on käännettävä. Diabeteksen hoitoa pitää kehittää siten, että kaikki saavat yhdenvertaisen mahdollisuuden onnistua myös sairautensa omahoidossa.
Kustannuspuheessa on muistettava, että jokaisen maksettavaksi koituvan ”ylimääräisen” euron takana on ihminen, joka ei voi hyvin. Väestömme ikääntyy, ja myös diabetesta sairastavien määrä kasvaa eniten yli 70-vuotiaissa. Heissä on paljon monisairaita, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea.
Katja Hänninen, kansanedustaja (Vas.), Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja
Matias Marttinen, kansanedustaja (Kok.), Eduskunnan diabetesverkoston varapuheenjohtaja
