Vappu on meille suomalaisille paitsi yhdessäolon juhla mutta myös työn ja työnteon juhlapäivä. Työ on yhteiskuntamme perusta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työntekoon, yrittäjyyteen ja ihmisten ahkeruuteen.
Ilman työssäkäyvien suomalaisten ja yrittäjien arvokasta panosta yhteiskuntamme tärkeitä palveluita ja tulonsiirtoja ei olisi mahdollista järjestää. Siksi kaikkien tehtävien päätösten pitää edistää työntekoa, yrittäjyyttä ja vientiteollisuuden asemaa.
Työttömyys on yhteiskuntamme suurempia epäkohtia. Yhä edelleen lähes kaksi sataa tuhatta suomalaista on vailla työtä. Jokaisella pitää olla mahdollisuus työntekoon ja osallistumiseen työelämään oman työkykynsä mukaisesti. Siksi meidän on tehtävä enemmän työttömyyden pienentämiseksi.
Työssäkäyvien on voitava elättää itsensä ja perheensä tekemällään työllä. Työn verotus on Suomessa huippukireää jo keskituloisilla palkansaajilla, joilla saadusta palkankorotuksesta puolet menee veroihin. Miksi verotamme kaikkein kireimmin juuri sitä, mitä haluamme Suomeen lisää eli työntekoa? Työn tekemisen on oltava aina kannattavaa ja siksi työn verotuksen keventämistä on jatkettava tulevaisuudessa. Se on myös oikea viesti työnteon ja yrittäjyyden arvostuksesta yhteiskunnassamme.
Vuosikymmenien kuluessa Suomeen on luotu sosiaaliturvajärjestelmä, jossa monessa tilanteessa työn vastaanottaminen työttömänä olevalle on taloudellisesti hyvin kannattamatonta. Olen saanut kauteni aikana lukemattomia palautteita siitä, että työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa sosiaaliturvan leikkautuessa alta. Se on järjestelmän vika, ei ihmisten.
Sosiaaliturva kaipaa täysremonttia, jotta kaikissa tilanteissa tehdystä työtunnista jää enemmän käteen kuin tekemättömästä.
Yhä useampi eläkkeelle jäänyt on halukas tekemään keikkatyötä tai palaamaan pitempiaikaisesti työelämään. Kannustan hallitusta pohtimaan ratkaisuja, joilla eläkeläisiä voidaan kannustaa nykyistä paremmin työntekoon. Työvoimapula on kovaa monella alalla, ja kokeneiden ja pitkän uran tehneiden työntekijöiden työpanos olisi monella työpaikalla kaivattua.
Olen saanut varmasti runsaimmin palautetta opintotuen tulorajoista kansanedustajakauteni aikana. Teimme kollegoideni kanssa kirjallisen kysymyksen hallitukselle tulorajojen korottamisesta eduskuntakauden alussa, jotta myös opiskelijat voisivat tehdä työtä nykyistä enemmän opintojen ohessa ilman pelkoa opintotuen leikkautumista. Pidän hienona, että tässä kysymyksessä hallitus on toiminut ja tuonut eduskuntaan esityksen tulorajojen korottamisesta.
Rauman seudulla toimii useita järjestöjä ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka tekevät korvaamatonta työtä työttömyyden pienentämiseksi ja ihmisten auttamiseksi. Kävin hiljattain tutustumassa muun muassa Rauman Seudun Työnhakijoiden toimintaan. Yhdistys tekee todella laajaa työtä työttömien palveluiden ja koulutuksen järjestämisessä.
Rauman seudulle on merkityksellistä, että yritysmyönteistä politiikkaa edistetään pitkäjänteisesti. Niin kaupungin kuin valtion tasolla on jatkuvasti vahvistettava uuden yritystoiminnan edellytyksiä. Suomi kilpailee kansainvälisesti investoinneista ja siksi meidän on kyettävä tarjoamaan parhaat puitteet yrityksille.
Muun muassa vuosien mittaisiksi venyviä lupaprosesseja tulisi keventää ja selkeyttää, jotta lupakäsittelyt olisivat ennakoitavampia yrityksille. Olen esittänyt tähän ratkaisuksi kuuden kuukauden käsittelytakuuta ja niin sanottua yhden luukun mallia, joka tuo kaikki viranomaiset ja hakemukset yrityksen näkökulmasta samaan paikkaan.
Alueen elinvoiman kannalta koulutusmahdollisuuksien vahvistaminen Satakunnassa on jatkossakin tärkeää. Korkeakoulut tuovat Satakuntaan tarvittavaa pitovoimaa ja houkuttelevat nuoria muuttamaan maakuntamme myös muualta. Koulutuksen aseman vahvistamista Rauman seudulla on edelleen jatkettava, jotta yrityksemme löytävät osaajia töihin.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen vaatii työntekoa myös jatkossa. Pidetään siis huolta, että työnteolle ja yrittämiselle on parhaat mahdolliset edellytykset niin Raumalla, Satakunnassa kuin koko maassa.
Hyvää työn juhlaa kaikille! Nautitaan päivästä perheen ja läheisten seurassa.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 1.5.2022
