Matias Marttinen

Suomen verotus ei kannusta työntekoon

Jokaisen työssäkäyvän pitäisi kokea, että omalla palkalla voi tulla toimeen. Yhteiskuntamme ei toimi, mikäli kymmenet tuhannet suomalaiset joutuvat hakemaan tukea sosiaaliturvasta pärjätäkseen – siitä huolimatta, että nousevat joka aamu ja lähtevät töihin.

Suomi on edelleen yksi kireimmin kansalaisiaan verottava maa koko Euroopassa. Tähän jokaisen päättäjän ja puolueen on syytä herätä. Suomen korkeaan työn verotukseen ovat kiinnittäneet huomiota sekä Euroopan komissio että OECD.

Hallitus on tavoitellut talouskasvun ja työllisyyden vahvistumista monilla keinoilla. Työn verotusta on laskettu lähes 1,3 miljardilla eurolla. Kevennykset on kohdistettu erityisesti pieni- ja keskituloisille. Samalla verotusta on siirretty pois työnteon ja yrittämisen verotuksesta kohti haittojen ja päästöjen verottamista.

Velkaantumisen lopettamiseksi tehdyt toimet on toteutettu vain menoja leikkaamalla, ei veroja korottamalla. Edellisten hallitusten aikana valtiontalouden tilaa parannettiin puoliksi veroja korottamalla, puoliksi menoja leikkaamalla. Päätöksen seurauksena tavalliset suomalaiset työntekijät maksoivat entistä enemmän veroja, kun samalla palkansaajien ostovoima polki paikoillaan.

Monesti väitetään, että kireä työn verotus koskettaa vain suurituloisia. Tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Ruotsissa keskituloiselle palkansaajalle jää matalamman veroprosentin ansiosta käteen yli 2600 euroa enemmän vuodessa kuin mitä Suomessa. Ero on valtava ja näkyy ihmisten arjessa.

Verotuksen tason lisäksi Suomen ongelma on kireä progressio, joka heikentää kannustimia ottaa vastaan lisätyötä. Tämä osuu ennen kaikkea tavallisiin palkansaajiin. Jo 25 000 euron vuosituloilla sadan euron palkankorotuksesta jää käteen vain 60 euroa. Keskituloisella, noin 42 000 euroa vuodessa tienaavalla palkansaajalla sadasta eurosta jää käteen enää noin puolet ja suuremmilla tuloilla vielä vähemmän, reilu 40 euroa. Mikäli työn verotusta ei uudisteta, kannustimet työntekoon, yrittämiseen ja opiskeluun heikkenevät.

Hallitus on saavuttamassa 72 prosentin työllisyysastetavoitteen. Vaikka olemme noususuhdanteen huipulla, elämme edelleen raskaasti velaksi. Vahva valtiontalous saavutetaan pysyvästi vain, mikäli yhä useampi suomalainen pääsee töihin. Pohjoismainen työllisyysaste merkitsee vähintään 75 prosentin työllisyysastetta, mikä merkitsee yli 100 000 työllisen lisäystä nykytilanteeseen verrattuna.

Korkeamman työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitsemme uudistuksia työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan. Niiden tueksi tarvitaan kuitenkin myös kannustava verojärjestelmä. Valtio ei saa rangaista työnteosta, vaan työn vastaanottamiseen pitää kaikin keinoin kannustaa.

Työn verotusta tulee lähivuosina keventää kaikilla tulotasoilla ja progressiota lieventää. Kevennysten painottaminen pienituloisille on perusteltua, jotta palkkatyön houkuttelevuus suhteessa sosiaaliturvalla elämiseen paranee.

Samalla työn verotuksen keventämistä voidaan kattaa siirtämällä verotusta kohti välillistä verotusta ja haittojen verotusta, kuten nykyinen hallitus on toiminut.

Järkevä veropolitiikka tukee paitsi korkeampaa työllisyyttä mutta myös työntekijän mahdollisuutta tulla aidosti toimeen omalla palkallaan.

Julkaistu Satakunnan Kansassa 8.5.2018.