Matias Marttinen

Euroopan unioni vahvistaa Suomen turvallisuutta

Sain kunnian puhua viime sunnuntaina sankarihaudalla Raumalla. Kaatuneiden muistopäivä on yksi arvokkaimmista päivistä menneiden sukupolvien ja sodissamme henkensä menettäneiden muistoksi.

Totesin puheessani päivän muistuttavan meitä nuorempia sukupolvia rauhan ja vakaan yhteiskunnan merkityksestä ja siitä, että miten tärkeitä eurooppalaiset ystävät ovat Suomelle. Historiaa tutkiessa huomaa, että aina tilanne ei ole ollut yhtä auvoinen. 

Edustan sukupolvea, joka on lukenut kirjoista Berliinin muurin murtumisesta ja kylmästä sodasta, jonka välissä puolueeton Suomi taiteili. Meille on luonnollista, että Suomi on Euroopan unionin jäsen, Euroopassa on mahdollista matkustaa ilman rajatarkastuksia ja valuuttaa tarvitsee vaihtaa vain harvoin. Useat nuoret lähtevät opiskeluaikana Erasmus-vaihtoon toiseen eurooppalaiseen korkeakouluun ja saattavat muuttaa valmistumisen jälkeen toiseen EU-maahan asumaan.

Olemme nähneet ja kokeneet tämän eurooppalaisen yhteistyön myönteiset puolet. EU-jäsenyyden myötä 1990-luvulla Suomesta tuli kiinteä osa Eurooppaa. Unionin jäsenyys on tuonut Suomelle myös merkittävät taloudelliset hyödyt.

Suomen viennistä leijonanosa kohdistuu Euroopan unionin alueelle. Sisämarkkinoilla niin tavarat kuin palvelutkin saavat liikkua vapaasti. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että suomalaiset teollisuustuotteet voivat kulkea Rauman seudulta ympäri Eurooppaa ilman valtioiden rajoilla maksettavia tullimaksuja. Yli 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinoiden merkitys korostuu meillä Satakunnassa, koska olemme Suomen suurimpia vientimaakuntia.

Turvallisuus on ollut Euroopan unionin perustavia tavoitteita koko sen olemassaolon ajan. Sotien jälkeen eurooppalainen yhteistyö on taannut maanosaamme rauhan. EU-jäsenyys on myös vahvistanut turvallisuuttamme. Suomi päättää ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksista yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Se on antanut meille vahvan selkänojan tehdä itsenäisiä ratkaisuja, sillä asemaamme osana Eurooppaa ei aseteta kyseenalaiseksi.

Suomi ei kuulu Natoon, kuten valtaosa muista EU-maista. Siksi kuuluminen EU:n kaltaiseen poliittiseen unioniin on meille tärkeämpää kuin se monelle muulle EU-maalle olisi.

EU-jäsenyys on herättänyt myös kriittistä keskustelua Suomessa. Se on tervettä ja tervetullutta, sillä ei unioni ole ongelmaton. En ymmärrä EU:n kritiikitöntä puolustamista, mutta en myöskään puhetta siitä, että ilman unionia Suomi pärjäisi paremmin. Edellä kuvaamani kertoo täysin päinvastaista.

Olen pitänyt hyvänä nyrkkisääntönä EU:n kehittämisessä sitä, että unioni keskittyy isoihin asioihin, joita valtiot eivät voi yksin ratkaista. Sisämarkkinoiden kehittäminen sekä turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikka ovat hyviä esimerkkejä.

Suomen ja Euroopan kannalta eräs seuraavan parlamenttikauden tärkeimpiä tehtäviä on turvapaikkapolitiikan uudistaminen.  Turvapaikkapolitiikassa EU:n tulee ottaa vahvempi rooli. Unionin ulkorajavalvontaa pitää vahvistaa ja turvapaikkahakemukset käsitellään jatkossa jo EU:n ulkorajalla. Hakuprosessin uudistaminen olisi merkittävä turvallisuutta lisäävä tekijä koko Eurooppaan.

Huomenna sunnuntaina valitsemme edustajamme Euroopan parlamenttiin. On tärkeää, että Suomesta valittavat europarlamentaarikot ymmärtävät ne hyödyt, joita unioni meille tarjoaa. Tarvitsemme Brysseliin kokeneet ja kielitaitoiset mepit pitämään meidän suomalaisten puolia. Kun EU keskittyy olennaisiin asioihin, jäsenmaat hyötyvät yhteistyöstä eniten.

Kolumni on julkaistu Länsi-Suomessa 25.5.2019.