Kahden kuukauden päästä häämöttävissä eduskuntavaaleissa tullaan päättämään, minkälaiseen suuntaan Suomi tulevaisuudessa katsoo. Tulevaisuuden kannalta ensisijaisessa asemassa on suomalaisten lasten ja nuorten pärjääminen.
Yhteiskuntamme peruspilarina on vuosikymmenten ajan ollut arvostettu koulutusjärjestelmämme. Laadukas koulutus ja maailman parhaat opettajat ovat taanneet jokaiselle lapselle mahdollisuuden onnistua ja menestyä.
Laadukkaassa koulutuksessamme on näkynyt säröjä viime vuosina. Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006. Samalla joka kahdeksas poika valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa.
On selvää, että heikoilla perustaidoilla opintojen jatkaminen on vaikeaa, ja osalla jatko-opinnot myös jäävät kesken.
Suurin huoli lasten ja nuorten osaamisen tasossa liittyy syrjäytymisriskiin. Suomessa edelleen noin 10 prosenttia 15–24 vuotiaista nuorista on koulutuksen tai työn ulkopuolella. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorien määrä voidaan laskea siis kymmenissä tuhansissa.
Suomella ei ole varaa yhdenkään nuoren syrjäytymiseen. Suomen väestö ikääntyy, ja tarve osaajista kasvaa. Suomalainen nuoriso on yhteiskunnallemme niin tärkeä voimavara, että syrjäytymisen ehkäisemisen täytyy olla koulutus- ja työllisyyspolitiikan keskiössä.
Vaikea perhetausta, oppimisen vaikeudet tai sosiaaliset ongelmat eivät saa toimia esteenä nuoren tulevaisuuden rakentamiselle. Suomalaisen koulun on yhdessä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa voitava varmistaa, että kaikilla nuorilla on riittävät lähtökohdat elämässä eteenpäin.Tämän varmistaminen on koko yhteiskunnan etu.
Siksi koulutuksen kehittämisessä on palattava perusasioiden äärelle. Peruskoulun tärkein tehtävä on antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle riittävät lähtötaidot, joilla pärjätä elämässä eteenpäin. Ryhmäkoot on pidettävä pieninä, ja opettajien työaika on vapautettava hallinnon tehtävistä ja hankkeista kaikkein tärkeimpään – opettamiseen ja oppimisen tukemiseen. Tätä opettajat ovat toivoneet jo pitkään.
Seuraavan hallituskauden tärkein tavoite koulutuspolitiikassa pitää olla peruskoulun vahvistaminen siten, että jokainen peruskoulun päättävä nuori voi jatkaa riittävillä perustaidoilla jatko-opintoihin.
Toisena asiana vuodenvaihteessa hyvinvointialueille siirtyneisiin oppilashuollon palveluihin kuten kouluterveydenhuoltoon ja koulupsykologeihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Oppilashuollon palvelut ovat usein nuorelle helpoin ja lähin paikka hakea apua, kun sille on tarvetta. Hyvinvointialueen on varmistettava, että oppilashuollon ammattilaiset voivat jatkaa tiivistä yhteistyötä kouluissa ja oppilaitoksissa opettajien kanssa ja että apua on saatavilla nuorille.
Nuorten syrjäytymisen estämiseksi on tärkeää edelleen kehittää ammatillista koulutusta. Nuorten on saatava koulutuksesta hyvät tiedot ja taidot, jotta työelämään siirtyminen on mahdollista. Riittävä tuki ja opetus on taattava myös ammatillisessa oppilaitoksissa opiskeleville nuorille. Riittävä oppimisen tuki myös toisella asteella vähentää syrjäytymiseen johtavia koulutuksen keskeyttämisiä.
Monet nuoret oppivat ja haluavat opiskella käytännönläheisellä tavalla. Oppisopimus voi usein toimia väylänä nuorelle ensimmäisen työpaikan saantiin ja urapolun alkamiseen. Kannustan ammatillisia oppilaitoksia vielä tiiviimpään yhteistyöhön seutumme yritysten kanssa, jotta nuorille on saatavissa harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksia työllistymiseen.
Kaikki polut opintoihin on pidettävä avoinna. Olen saanut tutustua Rauman Katulähetyksen Valo-valmennukseen, jossa nuoren on mahdollista suorittaa käytännönläheisesti ammatillisen tutkinnon osia ja tutustua siten alan koulutukseen. Valmennuksen kautta nuori voi hakeutua myöhemmin suorittamaan koko tutkinnon ammatilliseen oppilaitokseen Winnovaan. Tällaisia joustavia malleja tarvitsemme myös jatkossa.
Suomen on pystyttävä pitämään kaikki nuoret opintojen ja työn piirissä. Se on välttämätöntä yhteiskuntamme kestävyyden kannalta, mutta ennen kaikkea se on välttämätöntä jokaisen nuoren oman tulevaisuuden takia. Järjestelmämme on aina luotava uskoa tulevaan ja mahdollisuuksia nuorille – riippumatta perhetaustasta.
Tämän tulevaisuuden uskon ja mahdollisuuksien varaan meidän on hyvä rakentaa.
Kolumni on julkaistu Länsi-Suomessa 5.2.2023
