Hallitus haluaa purkaa terveyspalveluiden monikanavarahoituksen. Konkreettisesti tämä näyttää tarkoittavan esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten merkittävää leikkaamista tai lakkauttamista kokonaan. Jatkossa yksityisen tuottamat terveyspalvelut olisivat käytännössä kokonaan potilaan itsensä maksettavana.
Hoidon tarpeessa nopea pääsy lääkäriin tai sairaanhoitajan vastaanotolle on olennaista. Erityisesti erikoislääkärien vastaanotolle pääsyä voi joutua odottamaan Raumalla lääkärivajeen vuoksi. Kela-korvaukset ovat olleet tärkeä lisä monelle pieni- ja keskituloiselle nopeassa hoitoon pääsyssä ja mahdollistaneet lääkäriajan varaamisen myös yksityiseltä.
Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvattuja palveluita käyttää vuosittain jopa kaksi miljoonaa suomalaista. Vuonna 2019 Kela korvasi yli kolme miljoonaa yksityislääkärillä käyntiä ja kaksi miljoonaa yksityishammaslääkärillä käyntiä. Kyse on erittäin merkittävästä asiasta suomalaisten terveyspalveluiden kannalta.
Kela-korvaukset ovat edullinen tapa tuottaa toimivia terveyspalveluita. Valtion maksamat yksityisen terveydenhuollon korvaukset ovat vuosittain reilu 100 miljoonaa euroa. Tällä panostuksella tuotetaan suomalaisille terveyspalveluita jopa miljardin euron edestä vuodessa.
Pitkien hoitojonojen lisäksi ihmisten haluun valita yksityinen palveluntuottaja vaikuttaa merkittävällä tavalla myös se, ettei hoitoa ole aina saatavissa julkiselta puolelta. Tämä koskee esimerkiksi hammaslääkärien ja silmälääkärien vastaanottoja.
Kela-korvauksella on ollut tärkeä tehtävä turvata ihmisten valinnanvapautta ja hoitoon pääsyä. Jatkossa yhä useampi potilas siirtyy julkisten terveyspalveluiden asiakkaaksi, mikäli korvaukset poistuvat. Se ruuhkauttaisi entisestään julkisten terveyspalveluiden tilannetta ja lisäisi valmiiksi kuormittuneen hoitohenkilökunnan työtaakkaa.
Muutos siirtäisi ihmisiä yhä enemmän jonoihin, kun päinvastoin heidät pitäisi saada nykyistä nopeammin hoitoon. Kela-korvausten poistamisesta saatava säästö tulee näkymään lisäkustannuksena julkisissa terveyspalveluissa.
Selvitysten mukaan esimerkiksi suun terveydenhuollossa jopa viidennes potilaista siirtyisi julkiselle sektorille, mikäli korvaukset poistettaisiin. Koronapandemia on lisännyt palveluvelkaa, kun hoitokäyntejä on siirretty ja peruttu. Pelkästään suun terveydenhuoltoon on kertynyt pandemian aikana yli miljoonan potilaskäynnin palveluvelka.
Huoli suomalaisten hoitoonpääsystä on yhdistänyt myös palkansaaja- ja työnantajajärjestöt. Työmarkkinakeskusjärjestöt ottivat yhdessä kantaa sen puolesta, ettei Kela-korvauksia leikattaisi. Palkansaajaliikkeen ja työnantajien yhteisenä huolena ovat ruuhkautuvat julkiset terveyspalvelut ja pitkittyvät hoitojonot. Hallituksen on kuultava tätä palkansaajien ja työnantajien yhteistä huolta.
Hallituspuolueet ovat olleet aikaisemmin huolissaan eriarvoisuudesta. Nyt kaavailtu leikkaus uhkaa lisätä terveyseroja Suomessa. Kela-korvausten leikkaaminen osuu erityisesti pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin ja eläkeläisiin, joista osa joutuu siirtymään hoitojonoihin kasvavien kustannusten vuoksi. Erityisesti muutos osuu pitkäaikaissairauksien kanssa eläviin suomalaisiin, joilla on rajatummat mahdollisuudet esimerkiksi terveysvakuutusten avaamiseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on nyt isossa muutoksessa Suomessa, sillä palvelut siirtyvät vuonna 2023 uusien alueiden vastuulle. Edessä on paljon työtä ja valmistelua, jotta voidaan turvata ihmisten hoitoon pääsy sujuvasti tulevina vuosina.
On hallitukselta iso virhe leikata Kela-korvauksia, mikä lisää hoitojonoja ja ruuhkauttaisi entisestään julkisia terveyspalveluita. Sen sijaan meidän on yhdessä keskityttävä siihen, miten lääkäreitä ja hoitajia voidaan houkutella Satakuntaan töihin, jotta julkisen terveydenhuollon tehtävät saadaan täytettyä ja hoitoon pääsy turvattua paremmin. Samalla ihmisten valinnanvapautta lisäävä Kela-korvaus on turvattava osana laadukkaita terveyspalveluita.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 6.11.2021.
