Kiitos äiti rakkaudesta ja huolenpidosta. Kaikesta tuesta ja kannustuksesta. Olet aina tukenut minua siinä, mitä elämässäni olen halunnut tehdä. Olet näyttänyt esimerkkiä, rohkaissut. Neuvonut, mutta aina hyväksynyt ne ratkaisut, jotka olen itse tehnyt. Koti on minulle edelleen koti, vaikka kotoa muuttamisesta on kulunut jo pitkään. Sain sinulta kaikki eväät hyvään elämään. Enempää en olisi koskaan voinut toivoa. Äiti, kiitos kaikesta.
Luulen, että samanlaiset ajatukset ovat tänään monen mielessä. Äitienpäivä on yksi suurimmista perhejuhlista, jolloin kokoonnumme yhteen läheisten kanssa ja vietämme aikaa oman äidin, puolison tai isoäidin kanssa.
Äitienpäivä on keskeinen osa Suomen itsenäisyyden aikaa. Juhlaa vietettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1918, ja vuonna 1920 juhlaa ryhdyttiin viettämään keväällä. Lapsia ja nuoria kannustettiin ottamaan vastuuta äitien huomioimisessa ja juhlien järjestämisessä. Jälkipolville haluttiin muistuttaa, miten äidit, usein ilman kiitosta, tekivät kaikkensa perheidensä ja lastensa hyväksi. Jo tuolloin äitienpäivän henki osattiin kiteyttää hienolla tavalla.
Tänään juhlimme äitienpäivää yhdessä maailman vauraimmista ja vapaimmista maista. Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Suomessa lapsilla on maailman kolmanneksi turvatuin lapsuus. Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi paras.
Monet ikäiseni kolmekymppiset ovat perustamassa perhettä tai suunnittelemassa lasten hankintaa. Tilastot kertovat, että ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut vuosien mittaan 29,1-vuoteen. Ensi kertaa isäksi tullaan keskimäärin 31-vuotiaana. Ensisynnyttäjien keski-ikä on kohonnut vuosien mittaan yhtä korkealle kuin muissa Pohjoismaissa.
Monet parit ovat jääneet lapsettomiksi, vaikka ovat hartaasti toivoneet perheenlisäystä. Joka viides nelikymppisistä naisista ja joka kolmas miehistä on lapsettomia. Monelle äitienpäivä voi siten olla yksi vuoden raskaimmista päivistä.
Työelämän vaatimukset ovat kovat, ja monet ponnistelevat saadakseen vakituisen työpaikan ja varmemman toimeentulon. Osa haluaa saada jalan oven väliin uralla. Monet nuoret ponnistelevat saadakseen sen ensimmäisenkin oman alan työpaikan. Erityisesti korkeasti koulutettujen osalta perheen perustaminen on siirtynyt myöhemmäksi.
Jokainen saa valita oman elämänsä suunnan. Toivon, että voisimme vahvistaa oman sukupolveni tulevaisuudenuskoa ja luottamusta siihen, että asiat järjestyvät, työtä ja toimeentuloa löytyy ja elämän muut palaset loksahtavat paikalleen. Näihin asioihin me voimme vaikuttaa.
On iso yhteiskunnallinen epäkohta, että ikäiseni naiset ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Nuorten naisten työurat ovat rikkonaisemmat muun muassa määräaikaisten työsuhteiden tai perhevapaiden vuoksi. On merkittävä ongelma, että monet työnantajat eivät uskalla palkata nuoria naisia vakituisiin työsuhteisiin, sillä mahdollisesta äitiyslomasta tulevat kustannukset ovat raskaat erityisesti pienyrityksille. Siksi hallitus on ottanut käyttöön vuosi sitten 2500 euron kertakorvauksen työnantajalle kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta.
Samaan aikaan moni isä haluaisi olla kotona pienen lapsen kanssa, mutta järjestelmä ei tue sitä. Siksi perhevapaat tulee uudistaa niin, että hoitovastuu on mahdollista jakaa tasaisemmin vanhempien kesken. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei naisten palkkataso ja eläkekertymä jäisi miehiä pienemmäksi.
Yhteiskunnan palveluiden pitää tukea perheiden jaksamista sekä työn ja perhe-elämän sovittamista yhteen. Yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista on, että neuvoloiden ja päiväkotien palvelut ovat huippuluokkaa. Toimiessani opetuslautakunnan puheenjohtajana Raumalla käynnit päiväkodeissa tekivät minusta tyytyväisen veronmaksajan. Päiväkotien henkilökunta tekee työtä suurella sydämellä ja osaamisella. Käytännön asioissa on kuitenkin aina parannettavaa. Ei ole perheen arjen kannalta järkevää, että päivähoitopaikkaa ei löydy kodin läheltä tai vanhempien työmatkan varrelta.
Yhdenkään vanhemman työssäkäynti ei saa olla kiinni siitä, että päivähoito on liian kallista. Siksi hallitus on alentunut päivähoitomaksuja vuoden alusta alkaen. Keskituloisen kahden lapsen perheen, jonka bruttotulot ovat 5900 euroa kuukaudessa, maksut laskevat vuodessa yli 1200 euroa. Maksualennus on varmasti monelle perheelle myönteinen uutinen. Myös meillä Raumalla on tehty hyviä päätöksiä, kun päivähoitomaksuja on porrastettu hoitoajan mukaan, jotta perheet eivät maksaisi kuin siitä ajasta, jota palvelua käyttävät.
Olen tänään onnellinen mies, kun saan viettää päivän äitini ja kahden isoäitini kanssa. Hyvää äitienpäivää!
Kirjoittaja on valtiovarainministeri Petteri Orpon talouspoliittinen erityisavustaja valtiovarainministeriössä ja Rauman kaupunginvaltuutettu
