Monessa raumalaiskodissa on keskusteltu viime aikoina koronaviruksesta ja sen vaikutuksista arkeen. Virus herättää huolta omista läheisistä ja perheenjäsenistä sekä myös omasta terveydestä.
Viruksen torjunta on vaikuttanut jokaisen ihmisen arkeen ja päivittäisiin rutiineihin, kun Suomeen on julistettu poikkeustila. Monet ovat jääneet etätöihin. Lasten ja nuorten opetus on siirretty pääosin etäopetukseksi. Julkiset tilat on suljettu ja kokoontumisia rajoitettu. Lisäksi Suomen rajat on suljettu ja kulkeminen Uudenmaan alueelle estetään.
Rajoittamistoimet ovat poikkeuksellisia mutta perusteltuja. Mitä enemmän viruksen leviämistä pystytään hidastamaan, sitä paremmin terveydenhuoltomme kykenee hoitamaan vakavammin sairastuneet. Siksi olen tukenut eduskunnassa valmiuslain mahdollistamien toimien ottamista käyttöön. Terveys ja ihmishenkien turvaaminen on nyt kaikkein tärkeintä.
Rajoituksilla on varjopuolensa. Sosiaalisten kontaktien vähentäminen ja elämän keskittyminen omaan kotiin vahvistavat monella kokemusta yksinäisyydestä. Kriisipuhelimiin ottaa yhteyttä yhä useampi, joka kokee ahdistusta viruksen leviämisestä ja sulkeutumisesta omaan kotiin.
Koulujen siirtyminen etäopetukseen on valtava ponnistus opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle. Sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaiset tekevät työtä, jotta viruksen leviämistä voidaan ehkäistä ja tartunnan saaneet saavat hyvää hoitoa. Kiitos heistä jokaiselle.
Koronavirus on terveydellinen mutta myös taloudellinen kriisi. Maailmantalous ja Suomen talous sen mukana ovat sukeltaneet rajusti viime viikot. Monen yrityksen toiminta on keskeytynyt ja työntekijöitä on jouduttu lomauttamaan. Moni miettii, onko kriisin jälkeen enää työpaikkaa, johon palata.
Yrittäjät ovat kriisin keskellä todella kovilla. Monen yrittäjän kassa on tyhjä asiakkaiden kaikottua, mutta kustannukset juoksevat. Moni pohtii tälläkin hetkellä, miten selviää pahimman yli, jotta yrityksen toiminta voi jatkua. Ilman nopeita toimia keväällä edessä on konkurssiaalto. Kyse on myös kymmenien tuhansien työntekijöiden työpaikkojen turvaamisesta.
Eduskunta on käsitellyt tällä viikolla ensimmäistä hallituksen valmistelemaa kriisipakettia. Toimet ovat hyvä alku, mutta nyt päätetty tuki ei auta läheskään kaikkia yrittäjiä kriisin keskellä. Lisäksi paketti tuo helpotusta pääosin yritysten lainarahoituksen saantiin. Monelle yrittäjälle lisälainanotto ei ole tässä tilanteessa edes todellinen vaihtoehto.
Kukaan ei ole voinut varautua äkilliseen viruksen aiheuttamaan kriisiin. Siksi on kohtuutonta vaatia, että yritystemme saama apu valtiolta perustuu lisälainanottoon. Muissa Euroopan maissa on jo ryhdytty jämeriin toimiin, jotta työpaikat saadaan pelastettua ja konkurssiaalto vältettyä.
Eduskunnan on saatava käsittelyynsä pikaisesti uusi kriisipaketti, jotta pk-yrittäjät saavat apua. Keinoja voivat olla esimerkiksi maksettujen arvonlisäverojen palauttaminen alkuvuoden osalta, työnantajien sivukulujen kompensointi ja mahdollisuus lykätä veronmaksua korotta kriisin yli.
Kriisin keskellä on hyvä muistaa, että meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että alueemme yritykset ja ihmisten työpaikat selviävät. Nyt jos koskaan on tärkeää hankkia tarvitsemansa palvelut ja tuotteet paikallisilta yrittäjiltä.
On nähtävissä, että koronavirus vaikuttaa jokaisen meistä elämään seuraavat viikot ja kuukaudet. Pidetään huolta lähimmäisistämme, noudatetaan viranomaisten ohjeita ja tuetaan toisiamme. Suomi selättää koronaviruksen aiheuttaman kriisin, kun pidämme yhtä.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 28.3.2020.