Eilen juhlittiin Suomen 105-vuotista itsenäistä taivalta. Kiitos aikaisemmille sukupolville työstä ja uhrauksista maamme itsenäisyyden turvaamiseksi.
Suomen itsenäisyyden selkärankana on läpi vuosien toiminut korkea maanpuolustustahto ja vahvat puolustusvoimat. Tänä vuonna Suomi teki oikean päätöksen hakiessaan Naton jäsenyyttä ja näin varmistaen entistä vahvemman turvan maamme itsenäisyydelle myös jatkossa.
Vaikka joudumme odottamaan vielä viimeisiä ratifiointeja, on Suomen tärkeää valmistautua Nato-jäsenyyden mukanaan tuomiin muutoksiin. Nato-jäsenyyden yhteensovittaminen on nähtävä mahdollisuutena Satakunnalle.
Naton jäsenenä Suomen puolustuksellinen asema kansainvälistyy. Suomi on edelleen vastuussa omien rajojensa puolustamisesta, mutta tämän lisäksi Suomi puolustaa Naton ulkoista rajaa.
Suomessa puolustusvoimien kansainväliset valmiusjoukot sekä rauhanturvaajat koulutetaan Porin prikaatissa. Suomen puolustuksen kansainvälistyessä, Porin prikaatin asema yhtenä Suomen merkittävimmistä prikaateista tulee kasvamaan. Säkylän ja Niinisalon vahvat ja toimivat varuskunnat ovat koko Satakunnan etu.
Myös Naton tarve arktisen alueen merenkäynnille on kasvava. Rauman telakalla on täysi kyky tuottaa huippuluokan arktisia sota-aluksia ja jäänmurtajia Nato-maiden tarpeeseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on tällä hetkellä Rauman telakalla rakennettavat puolustusvoimien monitoimikorvetit.
Satakunnan satamat ja lentokentät tulee vakiinnuttaa Nato-joukkojen käyttöön Säkylän kansainvälisen aseman kasvaessa. Lisääntynyt käyttö ja puolustuksellinen merkitys vakiinnuttaa näiden liikennöintikohteiden asemaa myös valtakunnallisesti.
Alueemme varuskuntien, kaupunkien ja yritysten tulee olla myötävaikuttamassa uuden suomalaisen puolustusjärjestyksen rakentamiseen. Satakunnalla on paljon annettavaa Suomen hakiessa asemaansa Naton jäsenmaana.
Kolumni on julkaistu Satakunnan Viikossa 7.12.2022
