Sain viime viikolla mahdollisuuden vierailla Raumalla sijaistevalla Nuorten työpajalla. Työpaja tarjoaa 15–29-vuotiaille työttömille nuorille konkreettista apua työhön kiinni pääsemiseksi. Apuun sisältyy niin harjoittelupaikkoja, tietoa työllistymismahdollisuuksista, koulutusta kuin jopa tarvittaessa tukea omaan arkielämään.
Työpajalla tehtävä työ on äärimmäisen arvokasta nuortemme tulevaisuudenuskon ylläpitämiseksi. Parhaimmillaan työpaja antaa nuorille työkalut, joilla pysyä arjen rytmissä kiinni ja löytää itseään kiinnostava opiskelupaikka tai pysyvä työ. Työpajan työ voi kääntää nuoren elämän suunnan.
Osa nuorista voi huonosti, eivätkä useat poikkeusvuodet ole helpottaneet tilannetta. Toimiville tukipalveluille on Suomessa suuri tarve. Nuorten työpaja on loistava esimerkki konkreettisesta ja ihmisläheisestä työllistymisen tuesta.
Nuorten syrjäytyminen on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia. Jokaisen nuoren tulee voida tavoitella omia unelmiaan ja löytää oma polkunsa opintojen tai työelämän kautta.
Valitettavasti vielä tämänkin syksyn alkaessa Suomessa oli yli 30 000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Meillä on yhteiskuntana velvollisuus luoda näille nuorille mahdollisuuksia uusiin alkuihin. Lukujen ja tilastojen takana kyse on aina yksittäisen nuoren mahdollisuudesta pärjätä ja elää oman näköistä elämäänsä.
Huoli nuorista on tunnistettu myös Petteri Orpon hallitusohjelmassa. Orpon hallitus tulee laatimaan laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Hallitus panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään työhön. Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen kautta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan ohjattua oikealle polulle jo hyvissä ajoin.
Kaikista paras keino estää nuorisotyöttömyyttä on pitää huolta nuorten riittävästä koulutuksesta ja siitä, että alueen yritykset voivat palkata lisää työntekijöitä. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella tulee olla hallussaan riittävät perustaidot, joilla pärjätä jatko-opinnoissa ja työelämän aikana.
Nuorten perustaitojen tärkeyttä korostaa se, että hallitus panostaa vaikeassa taloustilanteessa perusopetukseen 200 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Panostuksia kohdistetaan erityisesti oppimisen tukeen, jotta kaikki lapset ja nuoret pysyvät opetuksessa mukana. Lisäksi peruskouluun lisätään 2-3 vuosiviikkotuntia opetussuunnitelmaa laajentamatta, jotta kouluissa olisi enemmän aikaa perusasioille.
Tällä hetkellä ammatillisen perustutkinnon suorittaneista useampi kuin joka kymmenes jää valmistumisensa jälkeen työttömäksi. Tarjottavan ammatillisen koulutuksen pitää vastata työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutuksen tarjontaa tullaan tällä vaalikaudella kohdistamaan erityisesti vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden.
Samalla on tärkeää, että valmistuneille nuorille löytyy työtä. Yrittämisen tukeminen ja työllistämisen helpottaminen ovat myös nuorten työllistymistä edistäviä tekijöitä.
Hallituksen työmarkkinauudistusten tavoitteena on, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat helpommin palkata yhden tai useamman lisäkäden työpaikalle. Usein nämä lisätyöpaikat ovat vastavalmistuneille täydellisiä mahdollisuuksia ottaa ensimmäinen askel omalla työurallaan.
Yhdenkään nuoren paikka ei ole opiskeluiden tai työelämän ulkopuolella. On meidän tehtävämme sekä kunnissa että valtakunnallisesti tarjota nuorilla entistä paremmin tukea ja apua oman polun löytämisessä. Viime kädessä koko kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuoremme pärjäävät.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 3.9.2023
