Koronakriisi on ollut Suomelle ennen kaikkea terveydellinen mutta myös taloudellinen kriisi. Tämän ja viime vuoden aikana valtio on ottanut velkaa yli 30 miljardia euroa elvytyspäätösten ja koronatoimien rahoittamiseksi. Myös tulevina vuosina velanotto jatkuu.
Kriisi on iskenyt rajusti ihmisten arkeen ja yrityksiin. Lomautukset ja työpaikkojen menetykset näkyvät myös Satakunnassa. Koronakriisin aiheuttamaa kuoppaa on ollut perusteltua paikata elvyttävällä talouspolitiikalla – muuten edessämme olisi ollut vielä syvempi pudotus.
Silti kriisin tuoma alijäämä on hirvittävän suuri. Samalla kun velanotto on kääntynyt kasvuun, on Suomen kyky maksaa takaisin velkojaan heikentynyt – tulot eivät yksinkertaisesti riitä kattamaan kaikkia menoja.
Vasemmistohallituksen puolueet ovat hyvin erimielisiä siitä, milloin valtiontaloutta on laitettava kuntoon. Vasemmiston keskuudessa on yleistynyt hiipien huolettomampi suhtautuminen velkaantumiseen nollakorkojen maailmassa.
Velkaantuminen kääntyi kasvuun jo ennen koronakriisiä. Kun nykyinen hallitus aloitti työnsä keväällä 2019, julkisia menoja kasvatettiin yli miljardilla eurolla ilman tietoa siitä, miten uudet menot rahoitetaan. Nyt velanotto on vain kiihtynyt koronakriisin keskellä.
Maan hallitus on asettanut tavoitteekseen saada velkaantuminen kuriin 2020-luvun loppuun mennessä. En pidä tavoitetta kovin kunnianhimoisena enkä vastuullisena.
Hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen. Samalla kun koronatartuntojen määrä on painettava minimiin ja rokotukset saatava kuntoon, on täysin välttämätöntä päättää talouden perustan korjaamisesta ja toimista velanoton saamiseksi kuriin.
Se tarkoittaa ensinnäkin päätöksiä työllisyyden ja talouskasvun vahvistamiseksi. Mitä useampi saa mahdollisuuden tehdä työtä, sitä vahvemmalla pohjalla koko yhteiskuntamme rahoitus on.
Toiseksi hallituksen on laadittava selkeä suunnitelma talouden tasapainottamiseksi. Uusia menolisäyksiä ei pidä tehdä ennen kuin talous on saatu tasapainoon.
Kolmanneksi työntekoon ja yritystoimintaan tarvitaan lisää vakautta ja ennakoitavuutta. Vasemmiston väläyttämät uudet veronkorotukset yritystoimintaan olisivat pahinta myrkkyä koronasta toipuvalle Suomelle ja johtaisivat työpaikkojen ja investointien menetyksiin.
Toivon, että voimme tehdä eduskunnassa nämä välttämättömät päätökset yhdessä Suomen hyväksi.
Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 1.3.2021.
