Monessa Euroopan maassa turvattomuus on kasvanut viime vuosina. Turvallisuustilanne on heikentynyt erityisesti naapurimaassamme Ruotsissa, jossa järjestäytynyt rikollisuus on saanut vahvan jalansijan ja samalla väkivallanteot ovat lisääntyneet.
Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista, vaikka myös meillä poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset kohtaavat yhä kovempaa rikollisuutta ja väkivaltaa työssään. Poliisin työ on entistä vaativampaa.
Vaikka Suomen tilanne on huomattavasti parempi Ruotsiin verrattuna, on myös Suomessa huolestuttavia kehityssuuntia. Järjestäytynyt rikollisuus on kasvava ongelma Suomessa. Keskusrikospoliisi on arvioinut, että Suomessa toimii noin 90 erilaista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymää.
Eduskunnassa puolueet ovat olleet varsin yksimielisiä siitä, että sisäisen turvallisuuden resursseja ja poliisin virkoja on lisättävä. Suomessa on todella vähän poliiseja suhteutettuna väestöön. Ruotsi on esimerkiksi päättänyt kasvattavansa poliisivoimien kokoa 10 000 uudella poliisilla heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi.
Eduskunnan hyväksymässä sisäisen turvallisuuden selonteossa on asetettu tavoitteeksi, että poliisien määrää nostetaan 8 200 poliisiin vuoteen 2030 mennessä. Tällä henkilöstömäärällä olisi mahdollista turvata poliisin riittävä läsnäolo ja kyky rikosten torjuntaan kaikkialla Suomessa. Tänä vuonna määrärahat riittävät noin 7 450 poliisin palkkaamiseen.
Tutkimukset kertovat karua kieltä siitä, millaista poliisin työn arki on tällä hetkellä. Suomen Poliisijärjestöjen liiton tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia poliiseista kertoo työhyvinvointinsa heikentyneen. Liian pieni henkilöstömäärä lisää työtaakkaa ja kiirettä työssä. Tutkimuksen mukaan työpaikoilla voidaan huonommin, ja samaan aikaan työn vaatimukset ovat kasvaneet.
Eduskunta käsitteli tällä viikolla suunnitelmaa julkiselle taloudelle seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Suunnitelmasta kävi ilmi, että poliisin määrärahat ovat laskemassa rajusti tulevina vuosina – siis päinvastoin sille tavoitteelle, jonka eduskunta on yhdessä asettanut. Ensi vuonna poliisin määrärahat ovat laskemassa niin paljon, että poliisien määrää on vähennettävä 400 hengellä. Siten poliisien määrä uhkaa laskea lähelle 7 000 poliisia.
Supistuvat määrärahat tarkoittavat myös poliisien irtisanomisia, mikäli maan hallitus ei elokuun budjettiriihessä turvaa poliisille riittävää rahoitusta ensi vuodelle.
Poliisin työtaakka on erittäin kova jo tällä hetkellä. Mikäli poliisien määrä vähenee, merkitsee se poliisin läsnäolon vähentymistä erityisesti pienemmillä paikkakunnilla Satakunnassa. Samalla kasvava työtaakka kasautuu yhä harvempien poliisien kannettavaksi.
Sisäministerin tehtävänä on huolehtia siitä, että poliisilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti. Onko sisäministeri Ohisalo nukkunut keväällä hallituksen kehysriihessä, kun budjettipäätöksiä on tehty? On välttämätöntä, että ministeri korjaa virheensä ja tuo esityksen hallituksen budjettiriiheen elokuussa, jossa poliisille turvataan riittävät resurssit työhönsä.
Kansanedustajat eri puolueista ovat hyvässä yhteistyössä halunneet turvata sisäisen turvallisuuden hoitoon tarvittavat määrärahat. Ei voi olla niin, että maan hallitus kulkee päinvastaiseen suuntaan asiassa. Hallituksen ja sisäministerin on korjattava keväällä tehty virhe. Me Kokoomuksessa tuemme hallitusta, jotta poliisin toimintaedellytykset voidaan turvata.
Haluan toivottaa kaikille lehden lukijoille rauhallista ja mukavaa kesää!
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 4.7.2021.
