Arvoisat juhlavieraat,
Aivan ensimmäisenä haluan onnitella OAJ Satakuntaa kymmenvuotisesta taipaleestaan. On suuri kunnia päästä tuomaan eduskunnan terveiset tänään teille kaikille tänne Porin Yyteriin.
Minulla on ollut etuoikeus päästä toimimaan OAJ:n Satakunnan alueyhdistyksen kanssa lähes koko sen kymmenvuotisen taipaleen ajan. Yhteistyömme on aina ollut erityisen lämminhenkistä ja antoisaa. Kiitos jo näistä kuluneista vuosista teille kaikille!
Arvoisat kuulijat,
Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmalla hyvin tunnettu ja yksi keskeisistä tekijöistä, joiden varaan Suomen nousu kehittyneeksi ja vauraaksi länsimaaksi on rakentunut vuosikymmenten aikana.
Koulutuksemme vahvuuksista voimme olla ylpeitä. Koulutuksemme perustuu teidän, korkeasti koulutettujen ja pätevien opettajien työhön. Vahvan keskusjohtoisuuden sijasta opettajien opetuksellista autonomiaa on vaalittu ja vahvistettu.
Opettajan ammatti on säilynyt vetovoimaisena ammattina, johon ikäluokkansa lahjakkaat nuoret haluavat suuntautua opinnoissaan.
Kun monessa muussa länsimaassa koulujen välinen eriytyminen on suurta, on meillä Suomessa haluttu huolehtia siitä, että kodin lähikoulu on paras koulu perheen lapsille. Koulujen eriytymistä on ehkäisty muun muassa osoittamalla lisärahoitusta sellaisen alueiden kouluille, joissa olosuhteet ovat haastavammat.
Pidän tätä erittäin tärkeänä periaatteena, jotta tasa-arvoisesta koulutuksesta voidaan huolehtia kaikkialla Suomessa.
Suomalainen varhaiskasvatus on hieno innovaatio, joka on herättänyt suurta kiinnostusta maailmalla. Suomi on panostanut varhaisiin vuosiin koulutuksessa, ja varhaiskasvatuksesta on tehty tärkeä osa koko koulutusjärjestelmää.
Kun esimerkiksi Ruotsissa on siirrytty yhtenäiseen toiseen asteeseen, on meillä hallituksista riippumatta haluttu kehittää lukio- ja ammatillista koulutusta niiden omien vahvuuksien pohjalta ja vahvistaa kummankin koulutusmuodon vetovoimaa. Erittäin tärkeää on, että meillä ei opintopoluissa ole umpiperiä, vaan korkeakouluopintoihin on mahdollista hakeutua kumpaakin reittiä pitkin.
Tästä – kuten muistakin koulutuksemme periaatteista – meidän on pidettävä kiinni myös jatkossa.
Hyvät kuulijat,
Tulevat vuodet ovat ratkaisevan tärkeitä suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Vaikka koulutuksemme perusta on monilta osin kunnossa, on sen pohja murenemassa.
Ensinnäkin suomalaisten koulutustaso on vajoamassa alaspäin huolestuttavasti. Kun vielä 1990-luvun alussa suomalaiset olivat koulutetumpia kuin minkään muun OECD-maan kansalaiset, olemme me nyt pudonneet keskikastin alapuolelle.
Kun Suomi vielä 2000-luvun alussa oli oppimistuloksissa aivan maailman huippua, ovat PISA-tuloksemme laskeneet tasaisesti. Erityinen huoli näissä tuloksissa liittyy tyttöjen ja poikien välisiin isoihin eroihin oppimistuloksissa. Poikien oppimistulokset ovat laskeneet selvästi tyttöjä enemmän.
Kolmanneksi koulutuksemme tärkein voimavara, opettajiamme ja opetusalan henkilöstön, työssäjaksaminen on koetuksella, kun oma työaika ei aina riitä työtehtävien tekemiseen. Opettajat kokevat työn kuormittavuuden kasvaneen viime vuosina: peräti 60 % kokee, että töitä on liikaa erittäin tai melko usein. Monella opettajalla työt kulkevat mukaan kotiin, ja palautuminen jää puolitiehen. Tämä kierre on saatava poikki, jotta opettajamme jaksavat töissä.
Arvoisat kuulijat,
On selvää, että näihin kehityskulkuihin on puututtava. Suomalainen koulutus on maamme menestystekijä, ja vain korkealla osaamisella ja sivistyksellä Suomi kehittyneenä länsimaisena demokratiana voi menestyä myös tulevaisuudessa.
Siksi koulutustason lasku on pysäytettävä ja käännettävä uudelleen nousuun. Olemme vielä kaukana siitä tavoitteesta, että puolet jokaisesta ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Moni nuori joutuu edelleen hakemaan vuosia jatko-opiskelupaikkaa, sillä aloituspaikkoja ei ole riittävästi monelle koulutusalalle.
Siksi aloituspaikkoja on lisättävä vetovoimaisille koulutusaloille runsaasti hakijasuman purkamiseksi, ja opiskelijoita on tuettava myös suorittamaan aloittamansa opinnot loppuun.
Itseasiassa aloituspaikkojen ja korkeakoulutusmahdollisuuksien lisäksi erityisen tärkeää on peruskoulun ja toisen asteen asema turvaaminen. Jokaisen lapsen ja nuoren on opittava vahvat perustaidot, joilla jatko-opintojen suorittaminen on mahdollista. Niin perusopetuksella, lukiokoulutukselle kuin ammatillisella koulutuksella on tässä suuri merkitys.
Hyvät juhlavieraat,
Tulevan hallituskauden yhtenä tärkeimpänä koulutuspoliittisena teemana näen peruskoulun aseman vahvistamisen osana koulutuspolkua. Tämä on perusteltua ja välttämätöntä, jotta edellä mainittuihin ongelmiin voidaan puuttua.
Olen viimeisten vuosien aikana kuullut lukemattomia palautteita opettajilta siitä, että hallinnollisten työtehtävien iso määrä ja erilaiset kehittämishankkeet työllistävät opettajiamme ja vievät aikaa tärkeimmältä – ajalta opettaa ja olla läsnä lasten ja nuorten kanssa.
Siksi eduskunnassa ja opetusministeriössä on mahdollistettava opettajille keskittyminen ja huomio perusasioihin ja työrauha tulevalla hallituskaudella ilman jatkuvaa hankerallia.
Myös määräaikaisen rahoituksen käyttöä on vältettävä ja pyrittävä aina pysyvään koulutuksen rahoitukseen, jotta opettajat voidaan palkata pysyvästi tehtäviinsä.
Saan selvästi eniten palautetta opettajilta liittyen inkluusion toteutumiseen – tai oikeastaan siihen, miten monissa kouluissa se ei tällä hetkellä toteudu. Riittävä oppimisen tuki on varmistettava kaikissa kouluissa, jotta jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen.
Kolmiportaista tukea koskeva lainsäädäntö on käytävä läpi, jotta opettajien hallinnollista työtaakkaa ja byrokratiaa voidaan keventää. Tätä monet opettajat ovat juuri toivoneet ja tähän meidän on vastattava.
Hyvät kuulijat,
Monta kertaa lasten ja nuorten ongelmiin päästään kiinni liian myöhään – esimerkiksi peruskoulun viimeisillä vuosiluokilla. Olen jo pitkään kannattanut sitä, että vaikeassa taloustilanteessa liikeneviä määrärahoja kohdistetaan koulupolun alkuun – erityisesti varhaiskasvatukseen, jotta lasten oppimisen ja kehityksen ongelmiin päästään kiinni riittävän ajoissa.
Kun eduskunta käsitteli oppivelvollisuusiän pidennystä, olin ja olen edelleen sitä mieltä, että pääosin oppimateriaaleihin ja maksuttomiin koulukyyteihin käytetyillä rahoilla olisi saatu huomattavan parempi vaikuttavuus varhaiskasvatuksen ja peruskoulun puolella.
Varhaiskasvatuslaista on käyty viime aikoina aktiivista keskustelua. Haluan tässä todeta terveisenäni tiedeministeri Petri Honkoselle, että varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ei ratkaista höllentämällä varhaiskasvatuslain vaatimuksia vaan lisäämällä merkittävästi varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä, hyvällä johtamisella ja laittamalla henkilöstön työolot kuntoon.
Tuen vahvasti OAJ:n ja varhaiskasvatuksen opettajien liiton esitystä koulutusmäärien lisäämisestä. Tämä hallitus ennättää tehdä asiasta vielä päätöksen. Olen tässä työssä teidän tukenanne kaikin keinoin!
Hyvät juhlavieraat,
OAJ Satakunnan tekemä työ yhdessä alueellisten paikallisyhdistysten sekä jäsenyhdistysten kanssa toimii Satakuntalaisen koulutustyön ja koulutusedunvalvonnan selkärankana. Toivon, että myös tulevina vuosina pidätte maakuntamme lippua korkealla ja tuotte aktiivisesti kentän viestiä eduskuntaan saakka. Voin luvata, että se viesti kuunnellaan tarkasti.
Haluan toivottaa koko OAJ Satakunnalle ja kaikille yhdistyksen toimijoille vielä kerran paljon onnea kymmenvuotisesta taipaleesta ja paljon voimia teille jokaiselle tärkeään työhönne.
Arvostamme teitä, ja teidän työtänne, ja olemme kaikin voimin tukemassa suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen kehitystä myös jatkossa.
Iloista juhlailtaa kaikille!
Puhe annettu 4.11.2022 Porin Yyterissä
