Kunnioitettu Lotta,
arvoisa juhlaväki, hyvät ja naiset herrat,
On suuri ilo ja kunnia saada pitää juhlapuhe täällä Tammisunnuntain juhlassa. On arvokasta, että Tammisunnuntain juhlaa vietetään, koska kyse on merkittävästä tapahtumasta itsenäisen Suomen historiassa.
On hienoa nähdä, että tänään tänne on kokoontunut näinkin paljon ihmisiä juhlaa viettämään. Suomessa ja täällä Rauman seudulla on aina ollut korkea ja vahva maanpuolustushenki. Se pitää kansakuntaamme yhtenäisenä ja on vahva tae itsenäiselle Isänmaalle.
Hyvät kuulijat,
Vuoden 1918 Tammisunnuntai on merkittävä käännekohta Suomen historiassa. Vapaussota itsenäisen Suomen puolesta sai tuolloin alkunsa. Tammikuun 27. päivänä eteläpohjalaiset suojeluskunnat alkoivat riisua Venäjän sotaväkeä aseista ja samana päivänä punakaartit ottivat itselleen vallan Suomen eteläisissä kaupungeissa.
Vaikka Venäjä oli jo tunnustanut Suomen itsenäisyyden, ei Venäjä suostunut poistamaan joukkojaan Suomesta. Mannerheimin johdolla valkoiset käynnistivät määrätietoisen suunnitelman venäläisten aseista riisumiseksi.
Suomen tuore itsenäisyys ja kansakunnan tulevaisuus olivat uhattuina. Tammisunnuntain tapahtumat käynnistivät verisen sodan, jonka haavoja ja synnyttämää eripuraa kansakunnassa parannettiin vielä pitkään.
Palasin tätä puhetta kirjoittaessani myös oman perheeni historiaan Satakuntaan, Merikarvialle. Isoäitini isä Paavo Haanpää oli vuonna 1915 lähtenyt Merikarvialta pohjoiseen ja Norjan kautta jääkärikoulutukseen Saksaan. Takaisin Suomeen hän saapui jääkärien pääjoukon mukana 25. Helmikuuta 1918 Vaasaan. Sodan alkaessa isopappani oli vasta 24-vuotias.
Sodan tuloksena oli maamme itsenäisyys mutta myös syvät haavat kansan riveissä. Vapaussota oli kuitenkin ehdoton edellytys sille, että Suomesta on vuosien saatossa kehittynyt lähes joka mittarilla maailman paras maa. Pian sodan jälkeen aloitettiin yhteiskunnan rakentaminen ja määrätietoinen uudistaminen.
Vuonna 1920 solmittiin rauhansopimus Neuvosto-Venäjän kanssa. Samalla demokratian asemaa Suomessa vahvistettiin, yhteiskuntaa uudistettiin joka saralla ja kansan elinolot paranivat kovaa vauhtia. Sotimisesta päästiin sopimiseen ja kansan yhtenäisyys vahvistui merkittävästi.
Arvoisa juhlaväki,
Noin 20 vuotta vapaussodan jälkeen Suomi joutui talvisotaan ja sitä seuranneeseen jatkosotaan. Vastus oli paljon Suomea suurempi ja voimakkaampi, mutta Suomen kansa ei antanut periksi vaan seisoi yhtenä rintamana Isänmaan puolella.
Syntyi talvisodan henki ja uskomaton tarina Isänmaan puolustamisesta. Sankarihautojen pitkät rivit muistuttavat meitä siitä, miten monet suomalaiset tekivät suurimman uhrauksen vapaan isänmaan puolesta. Suomalaisten pyyteettömät uhraukset turvasivat Isänmaan itsenäisyyden. Talvisodan henki on yhä tänä päivänä kansan yhtenäisyyden ja korkean maanpuolustustahdon kulmakivi.
Talvi- ja jatkosodan jälkeen Suomea kehitettiin määrätietoisesti hyvinvointivaltioksi. Kansa pääsi koulutuksen pariin, yhteiskuntaan luotiin vahva turvaverkko ja kansan elinolot vahvistuivat. Suomen nousu maailman vauraimpien ja vakaimpien maiden joukkoon on ainutlaatuinen menestystarina.
Muistot ja tarinat sotien ajalta ja Suomen itsenäisyyden alkuvuosilta ovat meille kaikille arvokkaita. Edellisten sukupolvien uhraukset luovat merkityksen myös meille nykyisille sukupolville vaalia Isänmaamme parasta. On arvokasta juhlistaa tänään yhtenäistä ja itsenäistä Suomea.
Hyvä juhlayleisö,
Me suomalaiset olemme saaneet elää pitkään rauhan ja vakauden keskellä. Viime vuosina kuitenkin turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt Euroopassa Venäjän hyökättyä raakalaismaisesti Ukrainaan. Myös Lähi-idän epävakaus on kasvanut Hamasin ja Israelin välisen sodan vuoksi.
Seuraan suurella huolella maailmanpolitiikan tilannetta, jossa autoritääriset voimat ovat vahvistaneet asemiaan ja myös tiivistäneet yhteyksiään. Demokratiaan, kansalaisten vapauteen ja ihmisoikeuksiin rakennetussa Euroopassa on hyvin huolestuttavaa, miten vuosi vuodelta moni maa on vähemmän demokraattinen kuin mitä aikaisemmin.
Meillä ei ole tarvetta lietsoa huolta, mutta sinisilmäisiä maailman kehitykselle ja autoritääristen maiden toiminnalle emme saa olla. Kansainvälisen politiikan tilanteen kehitystä seurataan hallituksessa realististisesti ja samalla kaikkiin kehityskulkuihin varaudutaan.
Itsenäisen Suomen turvallisuuden vaaliminen on aina ollut ja tulee aina olemaan tärkein tehtävämme.
Hyvä juhlaväki,
Viime vuoden keväällä voimaantullut Suomen Nato-jäsenyys on merkittävä muutos maamme turvallisuuden kannalta. Otimme jäsenyyden myötä viimeisen askeleen tiiviiksi osaksi länttä. Emme joudu enää koskaan olemaan yksin.
Suomen pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa on nykyään myös koko Naton itäraja. Siksi Suomen rooli Natossa on korvaamaton ja merkittävä. Vahvaan osaamiseemme luotetaan ja samalla kumppanimme osoittavat meille tukea ja apua, kun sitä tarvitaan.
Tulevien vuosien aikana määritellään Suomen asemaa puolustusliitossa. Meillä on vahva mahdollisuus olla kokoamme suurempi toimija. Se rooli meidän tulee ottaa. Satakunnalla on merkittävä asema varuskuntiensa ja meriteollisuuden keskittymän vuoksi sekä kansallisessa puolustuksessa että koko puolustusliiton toiminnassa.
Nato-jäsenyyden rinnalla myös loppusyksystä julkistettu Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus parantaa merkittävästi turvallisuuttamme. Eduskunta ryhtyy käsittelemään sopimusta tämän kevään aikana. Yhdysvalloilla on vastaavia sopimuksia vain noin 20 maan kanssa, joten Suomella on todellakin merkitystä myös kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa.
Nato-jäsenyydestä huolimatta ensisijainen vastuu maamme puolustuksen vaalimisesta on yhä meillä itsellämme, kuten kuuluukin.
Siksi meidän on välttämätöntä panostaa maamme jo ennestään vahvan maanpuolustuksen vahvistamiseen. Tässä työssä uudet ja laadukkaat puolustusmateriaalihankinnat ja kansainvälisen puolustusyhteistyön vahvistaminen ovat aivan keskiössä. Tätä työtä olemme juuri nyt tekemässä.
Lisäksi Merivoimien uusien monitoimikorvettien rakentaminen on aloitettu täällä Raumalla ja uudet, ensiluokkaiset hävittäjät ovat myös tuloillaan. Suomi panostaa tällä hetkellä merkittävästi omaan puolustukseensa.
Suomen on näytettävä johtajuutta ja esimerkkiä erityisesti puolustusteollisuuden vahvistamisessa, jotta Euroopan maiden sotilaallisesta kyvykkyydestä voidaan pitää huolta.
Puolustusministeri Antti Häkkänen on kertonut julkisuuteen Suomen aloittavan merkittävät investoinnit oman puolustusteollisuuden vahvistamiseen, joilla kotimainen ammustuotanto kaksinkertaistetaan. Tätä samaa kehitystä meidän on edellytettävä myös muilta Euroopan mailta.
Viime kädessä turvallisuus lähtee kuitenkin ihmisistä. Poikkeuksellisen korkea maanpuolustustahto, aktiivinen ja osaava reservi, tuhannet vapaaehtoiset sekä yleinen asevelvollisuus luovat puolustuksellemme vahvat pilarit. Näiden pilareiden varaan rakennamme jatkossakin.
Määrätietoista kansalliseen turvallisuuteen panostamista on ehdottomasti jatkettava ja puolustusmäärärahoja edelleen lisättävä. Kaikki tämä siksi, että emme enää koskaan sotaan joutuisi. Monessa Euroopan maassa on viime vuosina joustettu puolustuksen määrärahoissa, jopa laiminlyöty oman puolustuksen kehittäminen, mutta me emme ole olleet sinisilmäisiä. Vahva ja uskottava puolustus on pienen maan paras turva.
Arvoisat kuulijat,
Suomeen on kohdistettu viime kuukausina vahvaa ja määrätietoista hybridivaikuttamista. Tilanne itärajalla on järjestetyn vaikuttamisyrityksen seurausta, jolla pyritään horjuttamaan kansakuntaamme ja luomaan epävakautta suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi on kuitenkin toiminut alusta alkaen määrätietoisesti ja päättäväisesti turvallisuutemme vaalimiseksi.
Viime kaudella eduskunnassa kaikki puolueet muuttivat yksimielisesti rajavartiolakia, mikä on nyt mahdollistanut itärajan sulkemisen kokonaan. Tehty päätös on hieno osoitus siitä, että vaikeassa paikassa me suomalaiset seisomme toistemme rinnalla, vaikka monesta asiasta luonnollisesti olemmekin myös eri mieltä.
Samalla on osoitettava arvostusta Suomen erittäin ammattimaisille viranomaisille. He ovat toimineet vaativassa tilanteessa varmoin ottein. Itärajan tilannetta seurataan edelleen tarkkaan ja päättäjät ja viranomaiset varmistavat jatkossakin sen, ettei minkäänlainen vaikuttamisyritys Suomeen onnistu.
On viitteitä siitä, että hybridivaikuttaminen sen eri muodoissa tulee jatkumaan, mutta sen alla emme taivu.
Arvon naiset ja herrat,
Venäjän julman hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on kohta kulunut jo kaksi vuotta. Se tarkoittaa monia satoja päiviä raakaa taistelua, valtavaa määrää kuolleita viattomia siviileitä ja armotonta kärsimystä monelle ihmiselle.
Ukraina taistelee joka päivä ennen kaikkea itsensä, mutta samalla myös koko länsimaisen ja demokraattisen maailman puolesta tyranniaa vastaan. Venäjän ei saa antaa voittaa, ei millään hinnalla. Voimme kaikki vain kuvitella, mitä Venäjän voitto tarkoittaisi ja millaisia jatkosuunnitelmia se Venäjällä avaisi.
Venäjän osoittamaan voimaan on vastattava voimalla. Vain niin voidaan osoittaa itänaapurillemme, että läntisen Euroopan koskemattomuutta on kaikissa olosuhteissa noudatettava ja vaalittava.
Suomen vankka tuki Ukrainalle tulee jatkumaan vahvana. Ukraina tarvitsee länsimaiden tukea sodan keskelle mutta myös jonain päivänä isoissa määrin maan uudelleenrakentamiseen. Suomi on Ukrainan suurimpia tukijoita maan talouden koossa mitattuna.
Olemme tähän mennessä lähettäneet Ukrainaan tukea 21 puolustustarvikepaketin ja yli 2 miljardin euron edestä. Sen sijaan muissa länsimaissa on ollut havaittavissa huolestuttavaa sotaväsymystä ja rakoilua Ukrainan tuessa. Vaikka sota on jatkunut jo pitkään, on se yhä silti aivan yhtä kauheaa ja julmaa kuin alussakin. Suomen on pidettävä huolta siitä, että tukea Ukrainalle vahvistetaan kaikissa länsimaissa.
Ensi viikolla EU-maiden johtajat käsittelevät huippukokouksessa Brysselissä merkittävää lisäapua Ukrainalle. Suomen tahtotilana on se, että teemme aivan kaikkemme varmistaaksemme, että Ukraina torjuu vihollisen hyökkäyksen.
Hyvät naiset ja herrat,
Tänään illalla käydään tasavallan presidentin ensimmäisen kierroksen vaalit. Maamme uudella presidentillä tulee olemaan vaativa tehtävä keskellä jännitteistä maailmaa. Suomen on jatkossakin oltava maailmalla kokoaan suurempi toimija sekäseistävä demokratian puolella. Suomen muuttunut kansainvälinen turvallisuusympäristö tuo presidentin virkaan paljon lisää vastuita ja tehtäviä.
Ehdolla presidentin virkaan on monta osaavaa ja kokenutta ehdokasta. Vaalit ovat olleet hyvähenkisiä ja ilmapiiri toisia ehdokkaita arvostavaa. Ei ole itsestäänselvyys, että vaalit käydään näin hyvässä hengessä. Suomalainen demokratia voi hyvin ja se on meidän kaikkien etu.
Kansakunnan yhtenäisyys jatkossakin takaa sen, että Suomi säilyy yhtenä maailman parhaista maista. Vapaussotaa seuranneina vuosikymmeninä rakennettiin pohja kaikelle sille hyvälle, mitä meillä tänä päivänä on. Yhdessä ja toista tukien. Tätä perintöä meidän on vaalittava myös tulevaisuudessa. Suomi todella on puolustamisen ja vaalimisen arvoinen maa.
Haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää tammisunnuntain juhlaa sekä hyvää vuotta 2024.
Puhe pidetty Tammisunnuntain juhlassa Raumalla 28.1.2024.
