Hyvät Ulvilan Yrittäjät, arvoisa juhlaväki,
On kunnia olla mukana vuosijuhlassanne. Haluan lausua vilpittömän kiitoksen työstänne teille yrittäjille. Panoksenne Suomen kasvun ja hyvinvoinnin eteen on korvaamaton.
Ulvilan Yrittäjät juhlii tänään 43-vuotista taivaltaan. Lämpimät onnittelut!
Hyvät kuulijat,
Viimeiset 1,5 vuotta ovat olleet haastavaa aikaa ennen kaikkea yrityksille ja yrittäjille. Yhteiskunnan sulkeutuminen on koetellut kovalla kädellä monia toimialoja ja yrityksiä. Pandemian jäljet tulevat näkymään valitettavasti vielä pitkään.
Tässä vaiheessa näemme kuitenkin jo valonpilkahduksia, vaikka myös taka-askelia on jouduttu ottamaan. Rokotukset ovat auttaneet avaamaan yhteiskuntaa. Ihmiset ovat uskaltaneet jälleen lähteä liikkeelle ja ostaa palveluita. Tämä on positiivinen signaali yrityksille.
Tässä ajassa on keskityttävä kahteen asiaan: ensinnäkin pandemian torjuntaan, jotta yhteiskuntamme saadaan avattua lopullisesti.
Toiseksi on vahvistettava päätöksillä Suomen uutta kasvua, työnteon, yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä, jotta tulevaisuuden hyvinvoinnista voidaan huolehtia.
Hyvät kuulijat,
Leijonanosa työstäni eduskunnassa kuluu valiokuntatyöhön. Toimin valtiovarainvaliokunnassa verojaostossa puolueeni vastaavana.
Verotuksella on suuri merkitys sille, miten Suomi kasvaa ja kehittyy, ja millainen yritysten toimintaympäristö on.
Suomessa on ennätyskorkea kokonaisveroaste. Se on syönyt ihmisten ostovoiman minimiin. Suomalaisilla perheillä ei ole laajoja mahdollisuuksia kuluttaa. Tämä näkyy myös siinä, ettei kotitalouksille ole kertynyt varallisuutta verrokkimaitamme vastaavasti.
Verotason laskeminen pitää olla Suomen kirkas tavoite. Työstä ja yrittämisestä pitää jäädä reilu siivu työn tehneelle itselleen. Se on paitsi oikeudenmukaista, myös kasvua tukevaa politiikkaa. Kuluttajien ostovoimasta huolehtiminen on myös yritysten etu.
Myös palveluihin kohdistuva verokiila vähentää niiden käyttöä. Tämä näkyy esimerkiksi kodin töissä. Suomen korkea verokiila johtaa tilanteeseen, jossa ihmisten kannattaa remontoida, siivota tai laittaa ruokaa itse, eikä ostaa palvelua paikalliselta yrittäjältä. Eikö olisi kuitenkin parempi, että verotus kannustaisi ihmisiä hankkimaan palveluita yrittäjiltä, jolloin arjen työt helpottuisivat?
Palvelutalouden kasvua voidaan edistää kotitalousvähennyksellä. Vähennysoikeutta tulee laajentaa merkittävästi. Tämä vahvistaa paitsi paikallista yrittäjyyttä, myös edesauttaa sujuvaa arkea perheissä.
Naapurimaassamme Ruotsissa – jossa on muuten niin ikään demarijohtoinen hallitus – kevyemmän verotuksen merkitys on ymmärretty. Ruotsi on laskenut työn verotusta, jotta talous elpyy koronan jälkeen. Samaten kotitalousvähennystä on kasvatettu.
Suomessa tarvitaan saman suuntaisia toimia. Työhön ja toimeliaisuuteen perustuvaa linjaa on vahvistettava. On keskityttävä enemmän siihen, että ihmisillä on rahaa kuluttaa ja yrityksillä varaa työllistää. Valtiojohtoisen mallin sijasta yksityisille yrityksille ja ihmisille pitää antaa enemmän tilaa päättää itse.
Arvoisa juhlaväki,
Suomi vaatii suuria uudistuksia, jotta kotimaista kasvua voidaan vahvistaa. Usein työllisyystoimien osalta mietitään, miten työntekijä työllistyy. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miten yrityksemme pystyvät työllistämään.
Suomessa on jäykät työmarkkinat, joissa yrityskohtaiselle sopimiselle jää tilaa vain rajoitetusti. Lainsäädäntö ja työehtosopimukset määrittävät työsuhteen ehdot ylhäältä annettuna.
Yrityksiä pitää kuunnella enemmän. Työsuhteen syntyminen on kiinni siitä, mihin työnantajayrityksessä ollaan valmiita. Lähes 60 prosenttia yrityksistä on kertonut palkkaavansa lisää väkeä, jos paikallisesti voitaisiin sopia nykyistä laajemmin.
Valitettavasti tällä hetkellä pienimmissä yrityksissä paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat kaikista heikoimmat. Tämä johtuu lainsäädännöstä, joka kohtelee yrityksiä eri tavalla sen perusteella, kuuluuko tämä työnantajaliittoon vai ei.
Lainsäädännössä kielletään paikallinen sopiminen järjestäytymättömiltä yrityksiltä jopa 50 lainkohdassa.
Olen jättänyt eduskunnassa lakialoitteen, jolla paikallisen sopimisen kiellot poistettaisiin laista. On ehdoton lähtökohta, että yritykset tuodaan keskenään yhdenvertaiseen asemaan. Aloite on saanut tukea lähes 50 kansanedustajalta yli puoluerajojen.
Hallitus on puhunut paikallisen sopimisen edistämisestä koko vaalikauden. Tosiasia on kuitenkin se, että yhtään lainsäädäntöesitystä se ei ole tehnyt. Asian edistäminen on siirretty työryhmään, joka on istunut nyt 2,5 vuotta. Puhetta on ollut, tekoja ei lainkaan.
Paikallisen sopimisen edistäminen on yksi tärkeimpiä toimia, joilla voidaan mahdollistaa yrityksen kykyä palkata uusia työntekijöitä ja pitää vanhoista kiinni.
Hallituksen on ryhdyttävä toimiin ja edistettävä paikallista sopimista jo tällä vaalikaudella. Tässä työssä lakialoitteeni on hallituksen vapaasti käytettävissä.
Hyvät kuulijat,
Yritysmyönteistä politiikkaa tarvitaan muuallakin kuin valtakunnan tasolla. Uuden ulottuvuuden tuo sote-uudistus. Ensi vuoden jälkeen sote-palvelut siirtyvät Satakunnan hyvinvointialueen vastuulle. Sote-asioista päättävät jatkossa aluevaltuutetut, jotka valitaan tammikuun aluevaaleissa. Uudistus on historiallisen suuri.
On tärkeää, että satakuntalaiset yrittäjät ovat mukana valmistelemassa myös uutta sote-aluetta ja sen palvelutuotantoa.
Yksityisten sote-yritysten rooli on tähän mennessä ollut merkittävä. Yksityiset palveluntuottajat antavat ihmiselle vapauden valita mistä palvelun hakee. Kun julkisen puolen jonot takkuavat, yksityinen on myös turvannut nopean pääsyn hoitoon.
Kela on korvannut osan yksityiseltä palveluntuottajalta ostetusta palvelusta. Käytäntöä jatketaan vuoteen 2023, jonka jälkeen Kela-korvauksia tarkastellaan uudelleen. Esille on noussut myös Kela-korvattavuuden poistaminen kokonaan.
Tämä tuntuu järjettömältä ratkaisulta. Reilun 100 miljoonan Kela-korvauksilla on tuotettu jopa miljardin edestä palveluita vuodessa. Miksi luopuisimme tästä?
Pitäisikö kaikkien lääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien työskennellä jatkossa julkisen sektorin palveluksessa? Ei minun mielestäni. Tarvitsemme yksityisiä sote-yrityksiä – joista muuten valtaosa on pieniä ja keskisuuria – tuottamaan ihmisille palveluita ja hyvinvointia myös tulevaisuudessa.
On ehdottoman tärkeää, ettei Kela-korvausta lakkauteta. Päinvastoin sitä tulee nostaa.
Sote-uudistuksessa tulee huolehtia, että käytettävissä olevilla varoilla tuotetaan kustannustehokkaasti hyvät palvelut. Ihmisten pitää päästä jonoista hoitoon. Sekä kustannustehokkuuden että nopean hoitoon pääsyn turvaamiseksi yrittäjien ja yritysten on oltava mukana tuottamassa palveluita.
Arvoisa juhlaväki,
Satakunta on vahva yrittäjyysmaakunta. Meillä toimii yhteensä jopa yli 10 000 yritystä. Se kertoo täkäläisestä toimeliaisuudesta ja rohkeudesta.
Ulvilassa aivan erityinen rooli on automaatio- ja robotiikkaklusterilla. Se tekee kaupungista merkittävän keskittymän niin valtakunnallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta. Klusterin vahvistamisessa piilee valtava potentiaali koko maakunnalle.
Eri puolille Satakuntaa on myös tehty viime vuosina massiivisia yksityisiä investointeja. Satojen miljoonien eurojen investoinnit kohdistuvat teknologia-, bio- ja metsäteollisuuteen. Yhteenlaskettuna investointien arvo ylittää miljardin euron rajan.
Puhuttaessa Satakunnan edunvalvonnasta, haluan nostaa kaksi keskeistä kokonaisuutta esille, joiden parissa teen työtä: osaamisen ja saavutettavuuden.
On keskeistä huolehtia, että alueen yritykset löytävät osaavaa työvoimaa. Jopa 80 prosenttia yrityksistä on kertonut, miten osaavan työvoiman löytäminen tuottaa ongelmia. Tämä on noussut myös kerta toisensa jälkeen esiin, kun kierrän maakunnan yrityksissä.
Satakunnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että niin ammattikoulut kuin korkeakoulut vastaavat alueen työvoimatarpeeseen.
Ammattioppilaitoksen pitää antaa riittävät perustaidot työelämään. Nämä eivät voi jäädä yritysten vastuulle.
Satakunta häviää monelle muulle maakunnalle korkeakoulutuksen tarjonnassa. Siksi Korkeasti koulutettujen osaajien saatavuutta pitää parantaa Porin yliopistokeskusta vahvistamalla. Olen esittänyt tekniikan alan kandikoulutuksen käynnistämistä Porissa. Se on nopeavaikutteisin toimi, jolla voimme vastata alueemme huutavaan koulutustarpeeseen.
Kaiken yritystoiminnan edellytys on toimiva infra. Satakunnassa on tärkeää kehittää ja viedä eteenpäin investointeja niin valtatielle 2 kuin 8, jotka ovat tieliikenteen valtasuonet. Perinteisen liikenteen ohella ei pidä unohtaa tietoliikennettä, jonka toimivuus on nykypäivänä välttämätön. Seuraavana hankkeena viemme eteenpäin Vt2 Porin keskustan nelikaistaistamista.
Satakunnalla on kaikki eväät menestyä myös tulevaisuudessa. Kasvun edellytys on kuitenkin se, että pidämme huolen yrittäjyyden edellytyksistä. Vain sitä kautta syntyy aitoa elinvoimaa ja kestävää kasvua.
Hyvät Ulvilan Yrittäjät,
Tänään on aika nostaa malja teidän työllenne, teidän ansioksenne. Toivotan teille menestystä ja pitkää ikää!
