Viime syksynä ja tänä talvena Euroopassa on koettu piikki sähkön ja lämmityksen hinnoissa. Sähkön hinnan nousu on huomattu myös täällä Suomessa. Välttämättömiin kuluihin lukeutuvat sähkö- ja lämmitysmaksut ovat aiheuttaneet kasvaneiden hintojen seurauksena huolta monille suomalaisille.
Syitä hintojen nousuun oli useita. Suomessa hintapiikkiin vaikutti ennen kaikkea kylmä talvi ja energiankulutuksen kasvu. Samalla vähäsateisen kesän johdosta vesivarannot ovat ehtyneet Pohjoismaissa, mikä on vähentänyt vesivoiman tuotantoa ja korottanut hintoja pohjoismaisilla energiamarkkinoilla.
Ongelmat Euroopan sähkömarkkinoilla ovat heijastuneet myös meille Suomeen. Euroopassa erityisesti maakaasun riittämätön jakelu ja täyttämättömät kaasuvarastot ovat johtaneet hintojen nousuun.
Samalla sähkömarkkinoiden rajut hinnannousut Euroopassa ovat meille tärkeä muistutus siitä, miten vakaviin seurauksiin epäonnistunut energiapolitiikka voi johtaa.
Kun tarve kohtuuhintaiselle energialle on kasvussa, ovat monet maat sitä vastoin lopettamassa tarpeellisen ydinvoiman tuotannon poliittisilla päätöksillä. Esimerkiksi Saksa on sulkemassa ydinvoiman tuotantonsa kokonaan tämän vuoden aikana. Vastaavasti maakaasun ja hiilivoiman käyttöä on lisätty Keski-Euroopassa, mikä lisää sekä päästöjä että ihmisten arjen kustannuksia suurempina sähkö- ja lämmityslaskuina.
Samalla Euroopan maat sitovat itsensä yhä vahvemmin kiinni venäläiseen tuontienergiaan, missä ei ole järjen hiventä kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Energiapolitiikan tärkein tavoite on turvata kansalaisille ja elinkeinoelämälle toimitusvarman, kohtuuhintaisen ja fossiilivapaan energian saanti. Riippuvuutta tuontienergiasta on tärkeää vähentää edelleen. Suomi on edennyt tätä tavoitetta kohti lisäämällä niin tuuli-, aurinko-, bioenergian sekä ydinvoiman tuotantoa.
Olkiluoto 3-reaktorin käynnistyminen tämän vuoden aikana on iso ja myönteinen uutinen suomalaisille. Laitos tulee tuottamaan arvioiden mukaan noin 15 prosenttia kaikesta Suomessa käytettävästä sähköstä ja nostamaan Suomessa tuotetun hiilivapaan sähkön osuuden lähes 90 prosenttiin. Voimalaitoksen valmistuminen kasvattaakin merkittävästi Suomen sähköomavaraisuutta ja vastaa erityisesti talviajan korkean sähkönkulutuksen tarpeeseen.
Olen laittanut merkille sen, miten energianpolitiikka on muuttumassa yksituumaisemmaksi puolueiden välillä. Suurin muutos lienee ydinvoiman vastustuksen laantuminen, mikä näkyy vahvasti etenkin vihreissä.
Jotta fossiilivapaan energiantuotannon investointeja tehdään Suomeen myös jatkossakin, on maamme houkuttelevuutta investointikohteena edelleen vahvistettava. Yhtä tärkeää on puolustaa suomalaista energiantuotantoa ja ydinvoiman asemaa EU-tason päätöksissä. Tässä olen osaltani tehnyt aktiivista vaikuttamista eduskunnan suuressa valiokunnassa.
Suomelle on iso voitto, että ydinvoima saatiin osaksi eurooppalaista kestävän rahoituksen kokonaisuutta, mikä turvaa rahoituksen saantia myös mahdollisille tuleville ydinvoimahankkeille.
Samalla keskusteluun nousee jatkuvasti uusia tapoja kehittää vakaata energiantuotantoa. Hyvinä esimerkkeinä tästä on ydinvoiman pienreaktorit ja Harjavaltaan rakennettava vihreän vedyn tuotantolaitos.
Suomella on paljon mahdollisuuksia energiapolitiikan kehittämisessä. Meidän on jatkettava pitkäjänteistä työtä vakaan, kotimaisen ja fossiilivapaan energiantuotannon lisäämiseksi. Tästä linjasta hyötyvät niin kansalaiset kuin yrityksemme.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 8.2.2022.
