Kulunutta vuotta on leimannut koronaviruksen aiheuttama terveys- ja talouskriisi, joka on vaikuttanut jokaisen ihmisen arkeen. Huolta on herättänyt paitsi oma ja läheisten terveys, myös monella huoli omasta toimeentulosta ja työpaikan säilymisestä. Yrittäjät ovat taistelleet selvitäkseen kriisin yli.
Positiiviset uutiset koronarokotteen kehittämisestä ovat viesti siitä, että epidemia voidaan voittaa. Rokotukset on aloitettu jo Iso-Britanniassa, ja näillä näkymin ne päästään aloittamaan Suomessa alkuvuodesta.
Ennusteiden mukaan taloutemme elpyminen alkaa ensi vuonna. Rokotukset mahdollistavat yhteiskunnan avaamisen asteittain ja paluun normaaliin arkeen, vaikka aikaa siihen kuluukin.
Koronan jälkeinen aika on Suomelle mahdollisuus uuteen alkuun, jossa talouskasvuun saadaan vauhtia, ihmisille työpaikkoja ja yrittäjyydelle paremmat edellytykset. Näitä päätöksiä hallituksen pitää valmistella jo nyt, ei vasta ensi keväänä.
Ensinnäkin kevyempi verotus luo tilaa kasvulle ja parantaa ihmisten ostovoimaa esimerkiksi yrittäjiltä palveluiden ja tuotteiden hankkimiseen. Olemme esittäneet Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa työn ja eläketulon verotuksen keventämistä ensi vuodelle. Vaihtoehtobudjettimme jättää palkansaajalle ja yrittäjälle yli 500 euroa enemmän ja eläkkeensaajalle noin 300 euroa enemmän käteen kuin hallitus.
On huonosti perusteltua hallitukselta jatkaa kriisin keskellä veronkiristyksiä, sillä niiden vuoksi jokaiselle työssäkäyvälle jää palkastaan vähemmän käteen juuri sellaisena hetkenä, kun kulutusta pitäisi vahvistaa.
Esitämme kotitalousvähennyksen leikkausten perumista ja vähennyksen kasvattamista 5 000 euroon vuodessa. Yli 75-vuotiaille ikäihmisille luodaan oma superkotitalousvähennys, jolla kotiin ostettavasta palvelusta saa vähentää 70 prosenttia verotuksessa. Kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille luodaan 1 200 euron vuosittainen tuki, jotta myös he voivat hankkia palveluita kotiin.
Palveluiden ostaminen kotiin helpottaa niin lapsiperheen arkea kuin ikääntyneiden asumista omassa kodissaan. Verovähennyksen nostaminen tuo töitä erityisesti palvelualojen pienyrittäjille ja lisää työpaikkoja palvelualoille.
Toiseksi päätöksiä työllisyyden vahvistamiseksi on tehtävä pikaisesti. Hallituksen toimet työllisyyden vahvistamiseksi ovat jääneet tähän mennessä vaatimattomiksi. Vaihtoehtobudjetissamme on keinot, joiden arvioidaan vaikuttavan 120 000 työpaikan lisäykseen Suomessa.
Nopeimmin toteutettava keino on paikallisen sopimisen laajentaminen koskemaan myös järjestäytymättömiä, usein pienempiä yrityksiä, jotka eivät saa nyt soveltaa paikallista sopimista muiden yritysten tavoin. Tämä turvaa työpaikkoja pk-yrityksissä ja kannustaa yrittäjiä palkkaamaan uutta väkeä töihin, kun talous alkaa taas kasvaa.
Kolmanneksi on huolehdittava, että yrittäjät ja yritykset selviävät kriisin yli. Yhtään elinkelpoista yritystä ei pidä päästää konkurssiin eikä ihmisten työpaikkoja katoamaan kriisin vuoksi. Siksi esimerkiksi verojen helpotettuja maksujärjestelyjä, joista eduskunta on aiemmin päättänyt, on jatkettava ensi kesäkuulle asti. Valtion on tultava yrittäjiä vastaan vaikeassa tilanteessa laskemalla maksujärjestelyn piirissä olevien velkojen korko nollaan. Eduskunta on lisäksi juuri hyväksynyt uuden kustannustuen, jolla yrityksiä autetaan kriisin yli.
Kriisin keskellä talouspolitiikan on perusteltua olla elvyttävää. Velanottoa pitää painaa alas ensi vuodesta lähtien, kun talouden elpyminen on lähtenyt liikkeelle. Kasvavan työllisyyden ja menojen leikkaamisen vuoksi Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti pienentää velanottoa jo ensi vuonna. Samalla ihmisten verorasitus kevenee.
Suomesta on tehtävä ahkeruuteen, työntekoon ja yrittäjyyteen houkutteleva yhteiskunta. Tämä on keskeisin omaa työtäni eduskunnassa ohjaava tavoite. Muuta keinoa siihen, miten voimme huolehtia tärkeiden palveluiden ja eläkkeiden rahoituksesta tulevaisuudessa ei ole.
Haluan toivottaa rauhallista joulun odotusta sinulle ja lähimmäisillesi. Vuosi 2021 tulee olemaan parempi vuosi kuin mitä kulunut vuosi on ollut.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 13.12.2020.
