Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan heikensi Euroopan ja samalla Suomen turvallisuustilannetta pysyvällä tavalla. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteet on arvioitava uudelleen, jotta maamme turvallisuus voidaan varmistaa kaikissa tilanteissa.
Nato-jäsenyys toisi Suomelle läntisen puolustusliiton turvatakuut ja suojan, mikäli maamme joutuisi sotilaallisen uhan kohteeksi tulevaisuudessa. Siksi katson, että Suomen on ryhdyttävä valmistelemaan Nato-jäsenyyden hakemista.
Nato-jäsenyyden kannatus on vahvassa kasvussa. Uusimman mielipidetiedustelun mukaan jo kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa Suomen jäsenyyttä. Poliittisilla päätöksentekijöillä ja valtionjohdolla on nyt kansan tuki jäsenyyden hakemiselle.
Suomen Nato-jäsenyyden merkittävin hyöty on Nato-maiden yhteisesti jakamat turvatakuut. Hyökkäys yhteen jäsenmaahan velvoittaa muita jäsenvaltioita puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta. Ainoastaan Nato-jäsenenä Suomi voi luottaa yksiselitteisiin turvatakuisiin. EU-jäsenyys ei korvaa Nato-jäsenyyden tuomaa turvallisuuspoliittista suojaa Suomelle.
Suomella on ensiluokkaiset edellytykset hakea jäsenyyttä. Suomi toimii Naton vahvennetun yhteistyön maana. Puolustusvoimat harjoittelee aktiivisesti yhdessä Nato-joukkojen kanssa. Lisäksi Suomen puolustuskalusto on yhtenäistetty vastaamaan Nato-yhteistyön vaateisiin. Suomen ja Naton yhteistyötä on edelleen tiivistetty viimeisten viikkojen aikana.
Suomi on kehittänyt määrätietoisesti omaa puolustuskykyään, jota arvostetaan Nato-maiden keskuudessa. Tästä esimerkkejä ovat yleinen asevelvollisuutemme sekä strategiset hankinnat uusiin hävittäjiin ja merivoimien monitoimikorvetteihin.
Hyökkäyksellään Ukrainaan Venäjä on jälleen osoittanut olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa omien intressiensä edistämiseksi. Ukrainan laajamittaisen sodan seurauksena Venäjän toiminnan arvaamattomuus on kuitenkin kasvanut merkittävästi.
Maan poliittisen johdon ja eduskunnan on tehtävä ratkaisut, jotka varmistavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuden vuosikymmeniksi eteenpäin.
Mielipidekirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 21.3.2022
