Euroopan turvallisuustilanne on kireä ja jännitteinen, kun Venäjä on jatkanut julmaa hyökkäystään Ukrainassa jo kuukauden ajan. Sodan uhreiksi ja pommitusten kohteiksi ovat joutuneet myös ukrainalaiset siviilit, joita on paennut maasta jo miljoonia muualle Eurooppaan, myös Suomeen.
Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa, on monen suomalaisen turvallisuuden tunne heikentynyt syvästi Venäjän toimien vuoksi.
Ukrainan sota muutti kertaheitolla Euroopan turvallisuusjärjestystä ja romutti länsimaiden luottamuksen Venäjän toimintaan. Monet maat ovat jo ilmoittaneet vahvistavansa omaa puolustustaan lisäinvestoinneilla.
Suomen on arvioitava uudelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa perusteet Ukrainan sodan vuoksi, jotta Suomen ja suomalaisten turvallisuus voidaan taata tulevaisuudessa. Tätä työtä eduskunnassa tehdään tämän kevään aikana tiiviisti, kun käsittelemme hallituksen antaman turvallisuuspoliittisen selonteon.
Suomen turvallisuuden vahvistaminen vaatii lukuisia toimenpiteitä oman maanpuolustuksen kehittämisestä lähtien. Keskeisin ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme vahvistava tekijä on kuitenkin puolustusliitto Naton jäsenyyden hakeminen. Jäsenyys toisi Suomelle puolustusliiton turvatakuut ja suojan, mikäli maamme joutuisi tulevaisuudessa sotilaallisen uhan kohteeksi.
Nato-jäsenyyden kannatuksessa on tapahtunut historiallinen käänne suomalaisen keskuudessa. Jo kaksi kolmasosaa kansasta tukee jäsenyyttä uusimpien kyselytutkimusten mukaan. Suomen valtionjohdolla ja eduskunnalla on siten kansalaisten vahva tuki jäsenyysneuvotteluiden aloittamiselle.
Suomen Nato-jäsenyyden merkittävin hyöty on Nato-maiden yhteisesti jakamat turvatakuut. Hyökkäys yhteen jäsenmaahan katsotaan hyökkäykseksi koko puolustusliittoa vastaan. Vahvan puolustusliiton muodostama pelote ulkopuolisia tunkeutujia vastaan myös ehkäisee sotilaallisia hyökkäyksiä. On hyvä muistaa, ettei yhteenkään Nato-maahan ole hyökätty historian aikana. EU-jäsenyys ei korvaa Nato-jäsenyyden tuomaa turvallisuuspoliittista suojaa Suomelle.
Suomella on erinomaiset edellytykset jäsenyyden hakemiseen. Suomi on kehittänyt ja vaalinut omaa puolustuskykyään viime vuosina, mitä Nato-maat arvostavat. Tästä osoituksena ovat esimerkiksi uudet hävittäjähankinnat ilmavoimille ja merivoimien monitoimikorvetit, jotka rakennetaan Rauman telakalla. Yleisen asevelvollisuuden kehittämistä on jatkettu. Lisäksi suomalaisten maanpuolustustahto on erittäin vahvaa.
Suomen puolustusyhteistyö on jo tällä hetkellä laajaa läntisten kumppaneidemme kanssa. Suomi toimii Naton vahvennetun yhteistyön maana. Lisäksi Puolustusvoimat harjoittelee aktiivisesti Nato-joukkojen kanssa. Esimerkkinä tästä vain muutama päivä sitten päättynyt Cold Response 2022 -harjoitus, joka toi suomalaiset varusmiehet yhteistoimintaharjoitukseen Nato-maiden joukkojen kanssa Pohjois-Norjassa. Lisäksi Suomen puolustuskalusto on käytännössä täysin Nato-yhteensopivaa. Suomi on tiivistänyt edelleen yhteistyötään Naton kanssa Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Suomen valtionjohto on käynyt tiivistä keskustelua turvallisuuspoliittisesta tilanteesta läntisten kumppaniemme – Yhdysvaltojen ja EU-maiden – kanssa viimeiset viikot. Julkisuudessa kumppanimme ovat osoittaneet tukensa Suomelle ja todenneet ovien olevan auki meille jäsenyyden hakemiseksi. Nyt Suomen on tehtävä ratkaisunsa ja ryhdyttävä valmistelemaan jäsenyyden hakemista.
Eduskunta käsittelee tänä keväänä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä, jotka määrittävät Suomen turvallisuuden pitkälle tulevaisuuteen. Eduskunnan on tehtävä ratkaisuja, jotka vahvistavat Suomen tulevaisuutta vuosikymmeniksi ja turvaavat tulevien sukupolvien elämänmahdollisuudet vakaassa ja turvallisessa Suomessa. Presidentti Niinistön sanoin, Suomen turvallisuuden kannalta Nato on riittävin ratkaisu.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 3.4.2022
