Venäjän julma ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt Euroopan ja samalla Suomen turvallisuustilannetta pysyvällä tavalla. Suomen tulee nyt uudistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteet, jotta maamme turvallisuus on taattu myös tulevaisuudessa.
Ensimmäiseksi Suomen tulee hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Naton jäsenenä Suomi on oikeutettu yksiselitteisiin turvatakuisiin, jotka velvoittavat Nato-maita puolustamaan jäsentään hyökkäyksen alla. Suomen laajat kansainväliset suhteet niin Eurooppaan kuin Yhdysvaltoihin ovat tärkeä osa turvallisuusyhteistyötä, mutta eivät toimi riittävinä turvatakuina.
Viimeisten mielipidemittauksien mukaan jo kaksi kolmasosaa Suomen kansasta on Nato-jäsenyyden takana. Poliittisilla päätöksentekijöillä on nyt selkeä kansan tuki rakentaa viipymättä polku Suomen Nato-jäsenyyteen.
Suomella on kaikki edellytykset hakea Nato-jäsenyyttä. Jo tällä hetkellä Suomi tekee tiivistä sotilasyhteistyötä Naton kanssa ja puolustuskalustomme on yhteensovitettu Naton tarpeisiin. Nato-maissa tunnustetaan Suomen puolustusvoimien kyvykkyys vastata alueemme puolustuksesta ja arvostetaan tekemiämme panostuksia maanpuolustukseen.
Samalla Suomen oman puolustuskyvyn kehittämistä on välttämätöntä jatkaa muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Viime vuosina olemme tehneet tärkeitä hankintoja uusiin hävittäjiin ja merivoimien monitoimikorvetteihin. Pidän tärkeänä, että tämä suunta jatkuu myös tänä vuonna uusina puolustusmateriaalihankintoina.
Suomalaisen puolustuskyvyn kivijalkana toimii yleinen asevelvollisuus ja korkean maanpuolustustahdon reserviläisarmeija. Monet kansalaiset ovat turvallisuustilanteen myötä halunneet päivittää omaa osaamistaan. Siksi pidän tärkeänä, että kertausharjoituspäivien määrää nostetaan merkittävästi.
Uskottavan maanpuolustuskyvyn vankistaminen ja kansainvälisen puolustusyhteistyön merkittävä tiivistäminen varmistavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuden vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kirjoitus julkaistu Satakunnan Viikossa 30.3.2022
