Koko maailma pysähtyi viime viikon torstaina, kun Venäjä aloitti avoimen hyökkäyksen itsenäiseen Ukrainaan. Presidentti Putin on rikkonut sotatoimillaan kansainvälistä oikeutta ja useita kansainvälisiä sopimuksia. Putinin teot ovat äärimmäisen tuomittavia ja ne ovat muuttuneet päivä päivältä julmemmiksi.
Olemme suruksemme joutuneet lukemaan viime päivinä tapahtuneista siviilikohteiden ja asutuskeskusten pommittamisista. Nämä hirveät uutiset ja järkkynyt eurooppalainen turvallisuusympäristö ovat herättäneet koko läntisen maailman auttamaan ja tukemaan Ukrainaa.
Ukrainan kohtaama hyökkäys on yhdistänyt Euroopan maita. Euroopan unioni on kyennyt reagoimaan nopeasti Ukrainan tarvitsemaan apuun ja vastaanottamaan sotaa pakenevia kansalaisia. Ukrainan puolustuksen kannalta on ollut ensiarvoisen tärkeää, että EU-maat ovat toimittaneet asemateriaalia maan armeijalle taistelun tueksi.
Koko Euroopan turvallisuuden kannalta on tärkeää, mitä vahvempaa vastarintaa Ukraina voi osoittaa tunkeutujaa vastaan.
Venäjä on kohdannut jo nyt raskaat taloudelliset ja poliittiset seuraukset toimistaan. Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet Venäjälle hyvin voimakkaat talouspakotteet, jotka käytännössä ovat sulkemassa Venäjän ulos läntisiltä markkinoilta ja keskeyttämässä Venäjän kauppasuhteet länteen.
Ukrainan sota on heijastunut luonnollisesti myös Suomeen. Alle kahden tunnin lentomatkan päässä Helsingistä käydään tällä hetkellä sotaa. Vaikka Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa, on Ukrainassa käytävä sota heikentänyt myös meidän turvallisuustilannettamme jopa pysyvällä tavalla.
Siksi Suomen turvallisuuden vahvistaminen on tällä hetkellä valtionjohdon ja kaikkien poliittisten päätöksentekijöiden keskeisin tehtävä.
Ensinnäkin Suomi on vahvistanut merkittävästi puolustusyhteistyötä läntisten kumppaneidemme kanssa. Erityisen merkittävää Suomen kannalta on tiivistynyt yhteistyömme Yhdysvaltojen kanssa. Presidentti Niinistö ja presidentti Biden sopivat perjantaina Washingtonissa, että puolustusyhteistyötä syvennetään edelleen. Läntisten kumppanuuksien merkitys Suomelle on erittäin merkittävä.
Viimeaikaiset gallupit osoittavat, että enemmistö Suomen kansasta on kääntynyt Nato-jäsenyyden hakemisen puolella. Olen itse kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä jo pitkään. Nato-jäsenyys toisi Suomelle yksiselitteiset turvatakuut ja sitoisi samalla Suomen osaksi läntistä puolustusyhteisöä. Natoon liittyminen ei kuitenkaan ole yhden päivän prosessi ja siksi on tarpeen, että valtionjohto ja puolueet aloittavat viipymättä yhteisen polun rakentamisen kohti Nato-jäsenyyden hakemista tulevaisuudessa.
Nato-jäsenyyden lisäksi Suomen on välttämätöntä edelleen kehittää omaa uskottavaa maanpuolustustamme. Puolustusvoimien puolustuskalustoon uudistamiseen on tehty viime vuosina merkittäviä hankintoja. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa uuden sukupolven hävittäjähankinnat ja Rauman telakalla rakennettavat uudet monitoimikorvetit.
Puolustusvoimien toiminnan kehittämistä on muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa välttämätöntä jatkaa. Pidän tärkeänä, että puolustusministeri aikoo esittää eduskunnalle puolustusmateriaalihankintojen lisäämistä vielä tämän vuoden aikana.
Suomen puolustuksen selkäranka on yleisessä asevelvollisuudessa ja sen tuottamassa reserviläisarmeijassa. Monet reserviläiset ovat halukkaita kehittämään omaa osaamistaan. Siksi kertausharjoituspäivien määrää on nostettava pysyvästi korkeammalle tasolle.
Suomen on tarkasteltava kokonaisturvallisuutta myös puolustuspolitiikan ulkopuolelta. Tämä merkitsee huoltovarmuuden vahvistamista ja siirtymistä suurempaan energiaomavaraisuuteen.
Lisäksi Suomen lainsäädännön muutostarpeet on käytävä pikaisesti läpi. Meidän on tarkasteltava kriittisesti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien henkilöiden mahdollisuutta ostaa kiinteistöjä Suomelle merkittävissä strategisissa kohteissa.
Olemme myös Ukrainassa tapahtuneen laajan hybridivaikuttamisen kautta huomanneet, että Suomessa on vielä paljon tehtävää informaatiovaikuttamiseen ja kyberuhkiin varautumisessa. Suomen turvallisuutta on kehitettävä yhdessä, määrätietoisesti ja jokaisen suomalaisen turvallisuus huomioiden.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 6.3.2022
