Monella paikkakunnalla yritykset ovat ilmoittaneet surullisista uutisista viime aikoina. Kaipolan paperitehtaan sulkeminen on kriisi koko Jämsän kunnalle ja sen vaikutukset ulottuvat myös Raumalle. Rauman satamaoperaattori Euroports on ilmoittanut yt-neuvotteluista supistuvan liikenteen vuoksi.
Synkät uutiset saivat jatkoa maanantaina, kun Neste ilmoitti suunnittelevansa Naantalin jalostamon sulkemista, mikä merkitsee edelleen satojen työpaikkojen vähennystä.
Teollisuudesta nyt kuultujen surkeiden uutisten lisäksi meidän raumalaisten tuoreessa muistissa on myös UPM:n viimevuotinen päätös lakkauttaa yksi paperikone Raumalta. Tuolloin työt tehtaalta loppuivat lähes 180 työntekijältä.
Rauma on koko maan teollistuneimpia seutuja. Alueemme työpaikat, hyvinvointi ja tulevaisuuden kasvu ovat pitkälti kiinni siitä, miten vientiteollisuutemme ja yrityksemme menestyvät. Siksi harjoitettavalla talous- ja teollisuuspolitiikalla on ratkaiseva merkitys sille, miten Rauman seutu pärjää tulevaisuudessa.
Synkät uutiset muun muassa Kaipolasta ja Naantalista ovat kaikille puolueille ja päättäjille karu herätys. Väitän, että monessa puolueessa vientiteollisuuden jatkuvuus Suomessa on otettu itsestäänselvyytenä, eikä teollisuuden merkitystä ole huomioitu riittävästi.
On ummistettu silmät siltä tosiasialta, että Suomessa on tehtävä enemmän päätöksiä, jotta yritysten kilpailukyky ja Suomen houkuttelevuus teollisille investoinneille paranee.
Suomi tarvitsee vahvempaa teollisuuspolitiikkaa, joka turvaa teollisuuden kilpailukykyä ja työpaikkojen säilymistä maassamme. Tämä merkitsee sitä, että veronkorotuksia ja uusia maksuja ei pidä sysätä teollisuuden maksettavaksi. Logistiikan kustannukset ovat Suomen sijainnin vuoksi korkeat. Siksi kuljetuskustannuksiin vaikuttavat väylämaksut on perusteltua poistaa kokonaan.
Myös koulutuksen tarjonta seuduilla on tärkeää, jotta yritysten tarpeisiin löytyy osaajia. Korkeammilla innovaatiopanostuksilla tuetaan yritysten tuotekehitystyötä. Toimivien liikenneyhteyksien merkitys on Rauman seudulle olennaisen tärkeä.
Törmään säännöllisesti vastakkainasetteluun, joka koskee teollisuuttamme ja ympäristöpolitiikkaa. En ymmärrä sitä. Suomalaisen teollisuuden ilmasto- ja ympäristövastuu on korkeaa, ja monet yritykset ovat vähentäneet merkittävästi päästöjään viimeisten vuosien aikana. Ilmastopolitiikassa yrityksiä on kohdeltava kumppaneina yhteisessä työssä, ei vastustajina.
Päätöksenteossa on katsottava myös pidemmälle. Jokainen voi pohtia, miten maan pääministerin väläyttämät ajatukset mittavista yritysverotuksen kiristyksistä tai siirtymisestä kuuden tunnin työpäivään näyttäytyvät yrityksille, joka pohtivat investointia Suomeen. Tämänkaltaiset ulostulot eivät ainakaan tee Suomeen investoimisesta yhtään houkuttelevampaa.
Hallitus päätti tällä viikolla teollisuuden sähköveron laskemisesta EU:n sallimaan minimiin. Päätös on tervetullut ja tuen sitä. Metsäteollisuus arvioi budjettiriihen jälkeen, että kokonaisuutena kuitenkin teollisuuden kustannukset kasvavat. Hallitus on päättänyt energia- ja polttoaineverojen korottamisesta, joiden maksumiehiksi erityisesti teollisuus joutuu. UPM arvioi viime vuonna, että pelkästään polttoaineverojen korotuksen tuoma lisäkustannus vastaa yhden paperikoneen liikevoittoa.
Vahva teollisuuspolitiikka ja seutujen aktiivinen elinkeinopolitiikka ovat yhdessä hyvä perusta teollisuudelle ja yrityksillemme. Onneksi Raumalla monella toimialalla on kuultu hyviä uutisia -– tästä osoituksina ovat voimakkaasti kasvava meriklusteri ja Metsä Groupin mäntysahainvestointi.
Meillä on Rauman seudulla kaikki edellytykset teollisuuden vahvalle tulevaisuudelle ja sille, että ihmisille löytyy töitä ja tulevaisuudenuskoa. Sille pohjalle on hyvä rakentaa.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 20.9.2020.
