Turvallisuustilanne ympärillämme on nyt alati muutoksessa. Ukrainan sota jatkuu, Suomea haastetaan välineellistetyllä maahantulolla ja erilaiset konfliktit ja jännitteet ympäri maailmaa voimistuvat.
Tästä huolimatta Suomen turvallisuustilanne on hyvä ja vakaa. Hallitus on täysin sitoutunut vahvistamaan sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, sillä turvallisuudesta huolehtiminen on poliitikkojen tärkein tehtävä.
Turvallisuuskysymykset olivat keskiössä myös eilen käydyissä europarlamenttivaaleissa. Uudella EU-komission kaudella on keskityttävä erityisesti siihen, että Euroopasta kehittyy vahvempi turvallisuusunioni. Toki moni EU:n jäsenmaa on myös Naton jäsen, mutta EU:lla on paljon enemmän annettavaa turvallisuuskysymyksissä.
Uudella EU-komission kaudella eurooppalainen puolustusteollisuus on ajettava jälleen ylös. Monet Euroopan maat ovat laiminlyöneet puolustusmateriaalituotantoaan, mutta Suomessa ei ole näin toimittu.
Suomella on hyvä paikka kasvaa entistä vahvemmaksi puolustusmateriaalituotannon vientimaaksi, sillä kysyntää Euroopan maissa on nyt paljon. Myös esimerkiksi Rauman telakalla on hyvä mahdollisuus houkutella uusia tilauksia läntisiltä kumppaneiltamme.
Lisäksi Suomen on varmistettava, ettei Euroopan tuki Ukrainalle hiivu, vaikka sota jatkuu. Suomi on tukenut Ukrainaa sodan alkamisen jälkeen suoraan yhteensä 2,9 miljardilla eurolla ja olemme maan kokoon suhteutettuna Ukrainan suurimpia tukijoita. Näin tulee olla jatkossakin, koska Ukraina taistelee itsensä, mutta myös koko vapaan lännen puolesta.
Turvallisuuskysymykset ovat myös paraikaa pinnalla eduskunnassa. Kiireellisessä käsittelyssä ovat Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus sekä rajaturvallisuuslaki. DCA-sopimus tiivistää Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyötä sekä vahvistaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja parantaa täten turvallisuuttamme ja varautumistamme.
Myös rajaturvallisuuslaki on välttämätön turvallisuutemme takaamiseksi kaikissa tilanteissa. Suomen itärajalle on jo pidemmän aikaa kohdistunut hybridivaikuttamista, mutta päättäjien ja viranomaisten määrätietoinen toiminta on pitänyt tilanteen hallinnassa.
Rajaturvallisuuslaissa on kyse poikkeuslaista, jota voidaan käyttää vain äärimmäisissä tilanteissa. Lain myötä Suomi voisi tehokkaasti puuttua tilanteeseen, jossa vieras valtio hyväksikäyttää maahantulijoita Suomen painostamisessa.
Hallitus panostaa merkittävästi myös sisäiseen turvallisuuteen. Vahvistamme huoltovarmuutta, lisäämme poliisien määrää koko maassa ja kehitämme tehokkaampia keinoja puuttua lisääntyvään jengi- ja nuorisorikollisuuteen.
Jännitteet maailmalla ja ympärillämme kasvavat, mutta Suomen käy hyvin, kunhan vain jatkamme määrätietoista työtä turvallisuuden eteen. On hienoa, että taas viime aikoina on tehty monia päätöksiä turvallisuuden vahvistamiseksi.
Kolumni julkaistu Satakunnan Kansa Länsi-Suomessa 10.6.
