Maailmalla järisee nyt kovempaa kuin aikoihin. Ukrainan sota jatkuu, tilanne Lähi-idässä kiristyy ja Kiina vahvistaa vaivihkaa rooliaan ympäri maailmaa.
Vaikka tilanne saattaa vaikuttaa huolestuttavalta, suomalaiset ovat turvassa. Nato-jäsenyyden myötä Suomi ei ole enää koskaan yksin. Silti päävastuu puolustuksesta on meillä itsellämme. Puolustamme osana Natoa länsimaisia arvoja, joiden kestävyyttä koetellaan sodissa ja maailman murroksessa. Eurooppalaisista arvoista emme tingi.
Lähivuosina määritellään Suomen roolia osana Natoa. Suomen tulee olla Natossa vahva ja aktiivinen toimija. Siitä hyötyvät koko puolustusliitto ja myös me itse. Nato-jäsenyyden myötä Suomen ja Venäjän raja on nyt myös Naton itäraja, joten Suomen merkitys koko puolustusliiton kannalta on keskeinen.
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus tukee Suomen NATO-jäsenyyttä ja antaa Suomelle mahdollisuuden sopia itselleen keskeisistä ehdoista. Sopimuksella tiivistetään esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusharjoittelua ja sovitaan yhteisistä pelisäännöistä.
Yhdysvallat on solminut DCA-sopimuksia reilun 20 maan kanssa. Sopimus kertoo Suomen strategisesti tärkeästä paikasta ja vankasta osaamisesta, sillä kaikkien maiden kanssa Yhdysvallat eivät kahdenvälisiä sopimuksia tee.
DCA-sopimuksessa oleellista on se, miten sopimus muuttaa Suomen turvallisuutta ja luo edellytykset saumattomalle yhteistyölle suurimman NATO-liittolaisemme kanssa. Norjalla on jo vastaava sopimus ja Ruotsi sekä Tanska neuvottelevat parhaillaan sopimuksesta. On tärkeää, että puolustuksemme suunnitellaan koko pohjoinen alue huomioiden.
Suomalaiselle huippuosaamiselle ja suomalaisille tuotteille on nyt kysyntää liittolaistemme keskuudessa. Natolla tulee olemaan kasvava tarve arktisen sodankäynnin valmiuksille ja tähän tarpeeseen esimerkiksi Rauman telakka vastaa erinomaisesti. Myös osaajia tarvitaan. Satakunnan varuskuntien rooli tulee korostumaan.
Naton jäsenmaana Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on vahvistunut, mutta silti omaa, jo huippuluokkaista, puolustusta tulee kehittää vielä lisää. Tästä hyvänä esimerkkinä on lokakuun lopussa aloitettu Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen ensimmäisen monitoimikorvetin rakentaminen Raumalla.
Suomen tuki Ukrainalle tulee säilymään vankkana. Ukraina taistelee ennen kaikkea itsensä, mutta samalla koko vapaan lännen puolesta sortoa ja tyranniaa vastaan. Suomi lähettää jatkossakin aseapua Ukrainaan, mutta luonnollisesti siten, että omaa puolustuskykyämme ei heikennetä. Euroopan vahvaa tukea Ukrainalle on jatkettava.
Me Suomessa emme ole olleet sinisilmäisiä, vaan olemme ylläpitäneet vahvaa puolustusta läpi vuosikymmenten. Nyt Suomessa ollaan määrätietoisesti lisäämässä omaa puolustusmateriaalituotantoa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Venäjän uhka säilyy jatkossakin ja puolustuksen vahvistaminen on vuosien mittainen projekti. Suomi aivan oikein vahvistaa puolustukseen käytettäviä määrärahoja, ja nämä satsaukset luovat samalla hyviä mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja viennille myös Satakunnassa.
Turvallisuuspoliittisen tilanteen muututtua Euroopan lähialueilla, ovat Euroopan maat aikaisempaakin valveutuneempia oman puolustuksensa kehittämisestä ja riittävän puolustusmateriaalin saatavuudesta. Suomella on hyvä paikka kasvaa entistä isommaksi laadukkaan puolustusmateriaaliteollisuuden vientimaaksi.
Maailman muutos ympärillämme on huolestuttavampaa ja nopeampaa kuin pitkiin aikoihin. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole. Vahva puolustus on ollut aina etusijalla, mutta viime vuosien harppaukset ovat vahvistaneet silti asemaamme ja kansainvälistä rooliamme merkittävästi. Kehitys ei kuitenkaan voi loppua. Määrätietoista työtä on jatkettava.
Maailmanpoliittinen epävakaus tuskin pienenee tulevaisuudessa. Siksi vahva ja uskottava puolustus on pienen maan paras turva. Suomi on Nato-jäsenyyden myötä tullut erottamattomaksi osaksi läntistä yhteisöä, ja yhteistyömme läntisten kumppaniemme kanssa on edelleen tiivistynyt.
Seuraava tärkeä askel läntisessä yhteistyössä ja suomalaisten turvallisuuden takaamisessa on Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen hyväksyminen.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 11.11.2023
