Eduskunta on käsitellyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa useita kertoja alkaneen syksyn aikana. Se on tärkeää, sillä turvallisuustilanne Suomen lähiympäristössä on aikaisempaa jännitteisempi ja vaikeammin ennakoitava.
Ukrainan kriisi vaikuttaa koko Itä-Euroopan vakauteen, ja on muistutus meille siitä, miten sotilaallinen voimankäyttö on läsnä myös lähialueillamme. Suurvaltojen väliset kiistat ovat kiihtyneet viime vuosina.
Suomen on huolehdittava hyvistä kansainvälisistä suhteista, mutta myös uskottavasta omasta puolustuksesta. Suomen turvallisuustilannetta ja kykyä puolustautua ajateltavissa olevia uhkia kohtaan käsitellään parhaillaan eduskunnassa valtioneuvoston puolustusselonteossa.
Kansallisen puolustuskykymme perusta on yleisessä asevelvollisuudessa ja vahvassa maanpuolustustahdossa. Monipuolinen reservi on paras keino varmistaa toimintakykyinen puolustus koko maassa. Reserviläistoiminnan kehittäminen on tärkeä osa uskottavaa maanpuolustusta.
Satakunnalla on suuri merkitys laadukkaan reservin kouluttamisessa. Porin prikaati järjesti myös syyskuussa suuren paikallispuolustusharjoituksen Raumalla. Oma prikaati on maakunnallemme tärkeä.
Yleinen asevelvollisuus on myös jatkossa puolustuksemme kulmakivi. Sen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi asetettiin viime vuonna parlamentaarinen komitea, jonka puheenjohtajana toimii kansanedustaja Ilkka Kanerva. Komitean on tarkoitus luovuttaa mietintönsä tämän syksyn aikana.
Varusmieskoulutuksen ohessa on elintärkeää huolehtia puolustusvoimien materiaalin asianmukaisuudesta. Laivue 2020 -hanke korvaa vanhat alukset uusilla monitoimikorveteilla, jotka rakennetaan Rauman telakalla. Hävittäjähanke pitää huolta ilmapuolustuksen toimintakyvystä myös jatkossa. On tärkeää, että maanpuolustuksen suuriin strategisiin hankintoihin on voitu rakentaa vahva poliittinen yhteisymmärrys.
Suomen on varauduttava vastaamaan myös uusiin uhkiin. Vieraan valtion hyökkäys voidaan toteuttaa kyberhyökkäyksenä, jolla pyritään lamauttamaan yhteiskunnan tärkeät toiminnot. Puolustusvoimat on vahvistanut omaa kyvykkyyttään vastata kyberuhkiin ja suojata yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.
Suomen geopoliittinen sijainti on äärimmäisen haastava. Olemme pieni kansakunta Euroopan rajamailla, jonka länsiraja rajoittuu käytännössä mereen. Meillä ei ole varaa eristää itseämme muusta maailmasta. Tiivis yhteistyö puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa muiden länsimaiden kanssa on meille elinehto.
Suomen on rakennettava vahvemmat kumppanuudet puolustuspolitiikassa länsimaiden kanssa. Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi sotilaallista yhteistyötä on syvennettävä Yhdysvaltojen kanssa niin materiaalisessa yhteistyössä kuin harjoittelutoiminnassa.
Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitää kehittää. Suomen etu on vahvempi ja toimintakykyisempi unioni. Meillä ei ole varaa jäädä Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan varjoon.
Syventyvässä länsiyhteistyössä ei pidä jättää mahdollista Nato-jäsenyyttä keinovalikoiman ulkopuolelle. Suomen liittyminen puolustusliiton jäseneksi tulevaisuudessa vahvistaisi maamme puolustuspoliittista asemaa yhdessä muiden eurooppalaisten maiden kanssa.
Kansainväliset konfliktit pitää pyrkiä estämään diplomatian keinoin. Voimapolitiikan uhka ei ole kuitenkaan Suomen lähialueilta kadonnut, joten varautumiseen tulee suhtautua sen vaatimalla vakavuudella. Uskottava oma puolustus ja tiivistyvä länsiyhteistyö puolustuksessa tuovat Suomelle parhaan suojan ja turvan ulkoisten uhkien edessä.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 10.10.2021.