Arjen turva on ihmisille eri asioita. Se voi merkitä sitä, että kadulla voi liikkua yksin ilman pelkoa. Se voi olla iloa omasta ja läheisten terveydestä. Monelle arjen turva on myös taloudellista turvallisuutta, tietoa siitä, että perheen toimeentulo on taattu.
Moni kamppailee päivittäisten raha-asioidensa kanssa. Yhä useampi ajautuu ongelmiin, kun oma talous ei pysy kunnossa. Työpaikan menetys, perheongelmat, sairastuminen tai jokin muu syy voi sysätä elämän ja taloudenpidon sivuraiteelle.
Toisilla halu pitää elintasosta kiinni voi johtaa useisiin luottokorttivelkoihin tai pikavippien sarjaan. Hyvin toimeentuleva keskituloinen voi yhtäkkiä huomata olevansa asunto- ja autolainojen, luottokorttivelkojen ja osamaksujen loukossa, jossa päivittäinen toimeentulo muuttuu syväksi ahdistukseksi ja huoleksi omasta tulevaisuudesta.
Ylivelkaantuminen on yhä suurempi haaste. Kesäkuun lopussa maksuhäiriömerkintöjä oli lähes 380 000 henkilöllä, mikä on kaikkien aikojen korkein lukema. Maksuhäiriöisten määrä on kasvanut yli kymmenen vuoden ajan. Myös ulosottoon saapuneiden asioiden määrät ovat korkealla tasolla. Kesäkuun lopussa ulosottovirastoissa oli asioita vireillä yli 460 000 velallisella.
Luvut ovat pysäyttäviä. Ylivelkaantumisen vaikutukset ovat vakavat. Tutkimukset osoittavat, että ylivelkaantuneisuus vaikuttaa sairastavuuteen merkittävällä tavalla. Maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat asunnon vuokrausta, lainansaantia, vakuutusten tai puhelinliittymän avaamista. Ulosotossa olevan ei ole kannattavaa ottaa työtä vastaan.
Inhimillisen tragedian lisäksi ylivelkaantuminen on aina iso yhteiskunnallinen ongelma. Siksi ylivelkaantumisen syihin pitää puuttua. Yhtä tärkeää on auttaa, jotta jokainen saa elämänsä takaisin raiteille.
Ylivelkaantumisesta on keskustelu paljon hallituksen kesken viimeisen vuoden aikana. Ensi vuonna talous- ja velkaneuvonnan määrärahoja lisätään kolmella miljoonalla eurolla, jotta apua ja tukea on saatavilla nykyistä paremmin. Velkaneuvonnan palvelut siirtyvät oikeusaputoimistojen yhteyteen ensi vuoden alussa, ja myös Satakuntaan palkataan lisää työntekijöitä oikeusaputoimistoihin.
Myös ulosottovirastojen määrärahoja kasvatetaan miljoonalla eurolla velallisten neuvonnan parantamiseksi. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni saa apua ja asiansa hoidettua kuntoon ulosoton asiakkaana jo ensimmäisellä kerralla, jotta ulosoton kierre katkeaa.
Kannustinloukkujen purkamiseksi lakia muutettiin tänä vuonna siten, että vuoden työttömänä olleet ulosottovelalliset ovat oikeutettuja saamaan lykkäystä palkan ulosmittaukseen. Lykkäys kestää puolet työsuhteen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Tavoitteena on kannustaa työttömiä velallisia ottamaan työtä vastaan.
Monen ylivelkaantuneen taustalla ovat pikavipit ja niiden korkeat korot. Usein lainoja nostavat he, jotka ovat taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa. Siksi lainmuutoksella lainojen korkoja rajataan myös yli 2000 euron lainoissa. Kiristys on ilman muuta perusteltu ja kannatan sitä.
Oman talouden hallinnassa on kyse perustaidoista, jotka jokaisen tulisi hallita. Siksi katse pitää kääntää varhaisempiin vuosiin peruskouluun ja toiselle asteelle. Taloustiedon opetusta on lisätty peruskoulussa. Pohtisin edelleen, miten taloustiedon opetusta eri muodoissa voitaisiin lisätä koulujen opetussuunnitelmissa.
Mitä voisimme tehdä vielä ylivelkaantumisen estämiseksi? Laita minulle sähköpostia matias.marttinen@vm.fi tai ota kaupungilla kiinni hihasta. Viedään asioita eteenpäin.
Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja
