Vierailin Pohjoiskehän koululla Raumalla tänä syksynä tutustumassa uusimman koulumme toimintaan. Olin todella vaikuttunut, miten hienosti koulun toiminta oli järjestetty. Opetusryhmien koot ovat pieniä, minkä lisäksi koulunkäynninohjaajien riittävään määrään opettajien työpareina on kiinnitetty huomiota.
Oli minulle arvokasta kuulla koulun opettajien ja muun henkilökunnan terveisiä koulutyön arjesta. Lämmin kiitos kaikesta saamastani palautteesta.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on vuosikymmenten ajan toiminut yhteiskuntamme vahvimpana tukipilarina. Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja pedagogisesti maailman huippuluokkaa. Opettajien ammatti on säilynyt vetovoimaisena, ja monet lahjakkaat nuoret ovat halukkaita opiskelemaan opettajiksi.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin maalanneet huolestuttavaa kuvaa opettajiemme tilanteesta. Peräti 60 % opettajista kokee, että töitä on liikaa erittäin tai melko usein. Monella opettajalla työt kulkevat mukaan kotiin, ja palautuminen jää puolitiehen.
Moni opettaja kokee, että hallinnollisia työtehtäviä on yhä enemmän ja erilaiset kehittämishankkeet ovat kasvaneet liian suuriksi. Paperityöt vievät opettajien aikaa tärkeimmältä asialta – ajalta opettaa ja olla läsnä lasten ja nuorten kanssa.
Siksi eduskunnassa ja opetusministeriössä on mahdollistettava opettajille keskittyminen ja huomio perusasioihin ja työrauha tulevina vuosina ilman jatkuvaa hankerallia. Perusopetuksen kehittämisen pitää olla seuraavan hallituksen koulutuspolitiikan keskeinen tavoite.
Saan eniten palautetta opettajilta siitä, miten inkluusio eli erityistukea tarvitsevien oppilaiden integrointi yleisopetuksen ryhmiin ei käytännössä toimi kaikissa kouluissa. Moni kunta on laiminlyönyt riittävän tuen oppilaille, jotka sitä tarvitsevat.
Riittävä oppimisen tuki on varmistettava kaikissa kouluissa, jotta jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Oppimisen tuki myös varmistaa sen, että kaikkien oppilaiden työrauha luokissa voidaan taata.
Oikein kohdistettujen resurssien lisäksi myös lainsäädäntö kaipaa uudistamista. Eduskunnan on käytävä läpi opetusta koskeva lainsäädäntö, jotta opettajien hallinnollista työtaakkaa ja byrokratiaa voidaan keventää. Tätä monet opettajat ovat toivoneet.
Suomalainen koulutus on ollut aivan näihin päivin asti tasa-arvoista. Koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat olleet pieniä, mutta viime vuosina erot ovat lähteneet kasvuun.
Valtio on osoittanut lisärahoitusta niiden koulujen tukemiseen, joissa olosuhteet ovat haastavammat. Rahoituksella on esimerkiksi lisätty opetustunteja ja palkattu lisää henkilökuntaa. Tätä tukea on jatkettava, jotta koulujen välinen eriytymiseen voidaan puuttua.
Perusopetuksen kehittäminen on tärkeää myös toisen asteen opintojen kannalta. Ilman riittäviä perustaitoja – luku- ja kirjoitustaitoa – riski opintojen keskeytymisestä ja syrjäytymisestä kasvaa.
Huoli liittyy erityisesti poikien laskeneisiin oppimistuloksiin. Joka viides poika ei osaa lukea kunnolla.
On ensiarvoisen tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata vahvat perustaidot, joilla jatko-opintojen suorittaminen on mahdollista.
Opettajien viesti meille päättäjille on hyvin selvä. Huomio perusasioihin, riittävään opetuksen resursointiin ja lainmuutoksiin, joilla raskasta byrokratiaa voidaan karsia opettajien työstä.
Raumalla monia asioita on tehty oikein ja hyvin. Silti myös meillä on tärkeää pohtia, miten koulujen asemaa voidaan vahvistaa ja opettajille turvata hyvät edellytykset tehdä tärkeää työtänsä.
Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 12.11.2022