Minäkin olen opiskellut Raumalla, olen kuullut monen opettajan todenneen minulle. Saan hämmästellä kerta toisensa jälkeen, miten vahvat siteet monella kasvatusalan ammattilaisella on kotikaupunkiini.
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampus on erinomainen raumalaisuuden ja satakuntalaisuuden mainosikkuna. Tuhannet ja tuhannet opettajat ja lastentarhanopettajat ovat saaneet laadukkaan koulutuksen täällä ja siirtyneet tekemään työtä ympäri Suomea – opittuaan tuntemaan kaupunkiamme, sen historiaa ja tapoja.
Opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksesta on vuosien varrella kehittynyt yli tuhannen opiskelijan keskittymä. Missä toisessa 40 000 asukkaan kaupungissa olisi näin vahva yliopistotason koulutuskampus, joka on nostanut kaupungin kokoaan huomattavasti suuremmaksi?
Väitän, että raumalaisen korkeakoulutuksen näkymät ovat tällä hetkellä paremmat kuin vuosiin.
Rauman kampus on opetuksessaan ja tutkimuksessaan keskittynyt erityisesti alkuopetukseen, varhaiskasvatukseen ja käsityökasvatukseen. Turun yliopisto on keskittänyt varhaiskasvatuksen opetuksen kokonaan Raumalle.
Samaan aikaan kansallisessa koulutuspolitiikassa varhaiskasvatuksen merkitys on kasvamassa. Tutkijat korostavat varhaiskasvatuksen myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Katse on kääntynyt varhaisiin vuosiin.
Varhaiskasvatuksen nousu koulutuspolitiikan kärkeen on lottovoitto Raumalle. Varhaiskasvatuksen tutkimukselle ja korkealle opetukselle on vahvempi kysyntä kuin koskaan aikaisemmin. Riippumatta seuraavan hallituksen kokoonpanosta, koulutuspolitiikan keskeinen tavoite tulee säilymään varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Siten Rauman kampuksen merkitys tulee vain kasvamaan.
Hallitus on laskenut pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja. Tämä on ollut hyvää politiikkaa. Yhteensä yli 6 700 perhettä on siirtynyt maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Kun yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, myös koulutettua henkilökuntaa ja lastentarhanopettajia tarvitaan lisää. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on nostettu. Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilut käynnistyvät useissa kunnissa.
Eduskunta käsittelee parhaillaan uutta varhaiskasvatuslakia, jonka tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 päiväkodeissa jokaisessa päiväkotiryhmässä on vähintään yksi yliopistokoulutuksen saanut lastentarhanopettaja. Uusi laki lisää pysyvästi lastentarhanopettajien koulutustarvetta.
Olemme saaneet jo myönteisiä uutisia Raumalle. Kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kävi keväällä 2017 Raumalla, hänen viestinsä oli, että lastentarhanopettajakoulutusta voisi edelleen vahvistaa kaupungissamme. Näin myös tapahtui, sillä viime syksynä ministeriö sopi Turun yliopiston kanssa koulutusmäärien nostamisesta 60 opiskelijalla. Koulutuspaikat tulevat kaikki Raumalle.
Vuonna 2020 uusia lastentarhanopettajaopiskelijoita otetaan Rauman kampukselle jo 140. On hyvin mahdollista, että koulutusmääriä on nostettava edelleen tulevina vuosina.
Raumalaisen opettajankoulutuksen vahvuus on yhteisössä. Kaupunki, sidosryhmät ja elinkeinoelämä ovat yhdessä tukeneet yliopistokoulutuksen asemaa Raumalla.
Tästä uusimpana osoituksena on uuden varhaiskasvatuksen professuurin perustaminen Raumalle. Hankkeen taustalla ovat keskeisesti Satakunnan korkeakoulusäätiö ja Turun yliopisto, ja lahjoituksen uutta professuuria varten ovat tehneet muun muassa Vakka-Suomen nuorisosäätiö, Oras ja useat muut alueemme yritykset. Säätiöt ja elinkeinoelämä ovat tehneet arvokasta työtä yliopistokoulutuksemme hyväksi.
Raumalaisen opettajankoulutuksen näkymät ovat lupaavat. Rauman kampuksella on tehty hienoa työtä koulutusviennin osalta, kun muun muassa opiskelijat Namibiasta ovat tulleet Raumalle opiskelemaan. Suomalainen varhaiskasvatus on nousemassa hittituotteeksi maailmalla. Voisiko koulutusviennistä tulla Rauman kampuksen uusi vahvuus, joka tukisi koulutuksen asemaa kaupungissamme?
Tätä kaikkea kehittämistyötä ei tapahtuisi ilman valtavan sitoutunutta opettajankoulutuslaitoksen henkilökuntaa. Se, minkä pieni kaupunki menettää kokonsa vuoksi, voitetaan toisaalla ahkeruudella, kekseliäisyydellä ja yhteistyöllä. Lämmin kiitos kaikesta yhteistyöstä Jaana Lepistö sinulle ja henkilökunnallesi!
Oma kiitos on lausuttava ehdottomasti myös Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäselle, joka on kehittänyt Rauman kampuksen toimintaa.
Raumalla on potentiaalia vielä paljon suurempaankin.
Kirjoittaja on valtiovarainministeri Petteri Orpon talouspoliittinen erityisavustaja valtiovarainministeriössä ja Rauman kaupunginvaltuutettu
