Turvallisuustilanne maailmalla on edelleen jännitteinen ja epävakaa. Suomessa turvallisuuden vahvistaminen on asetettu päätöksenteossa tärkeimpään asemaan.
Orpon hallitus tekee nyt toimia Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi monella päätöksellä. Tällä saralla on kuluvina vuosina otettu harppauksia eteenpäin mm. edelleen syventyneen Nato-jäsenyyden ja Yhdysvaltojen kanssa solmitun puolustusyhteistyösopimuksen myötä.
Yli 1300 kilometrin yhteinen raja hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa edellyttää määrätietoisia satsauksia turvallisuuteen. Turvallisuus itärajalla on ottanut harppauksia eteenpäin taas viimeaikaisten päätösten myötä.
Viime kesänä otettiin käyttöön vuoden määräaikainen rajaturvallisuuslaki, jolla varauduttiin torjumaan Venäjän hybridivaikuttamista Suomea kohtaan. Tällä hetkellä tilanne rajalla on rauhallinen, mutta aikaisemmin Venäjä on harjoittanut välineellistettyä maahantuloa Suomea kohtaan ja voi tehdä sen taas nopeasti.
Perusteet rajaturvallisuuslain edelleen jatkamiselle ovat siis vahvat ja hallitus onkin nyt antanut lakiesityksen lain voimassaolon jatkamisesta eduskunnan käsittelyyn. Suomea ja suomalaisia ei voi horjuttaa.
Orpon hallitus on myös käynnistänyt valmistelut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Jalkaväkimiinat tulevat täydentämään Puolustusvoimien ennestään vahvaa suorituskykyä ja antavat laajemmat mahdollisuudet varautua turvallisuusympäristön muutoksiin.
Miinat ovat keskeinen osa uskottavaa puolustusta ja päätös perustuu puolustushallinnon selvitykseen miinojen tarpeellisuudesta. Miinoja ei tulla asentamaan normaalioloissa vaan vain äärimmäisessä poikkeustilanteessa ja tarkan suunnittelun pohjalta.
Suomi tulee myös korottamaan puolustusmenojensa osuuden bruttokansantuotteesta kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Korotus tarkoittaa noin 3 miljardin euron lisäsatsauksia puolustushallintoon.
Tässä maailmanajassa satsaukset puolustukseen ovat välttämättömiä. Vaikka olemme osa Naton laajaa ja vahvaa rintamaa, lähtee kaikki silti uskottavasta omasta puolustuksesta.
Suomessa ei onneksi olla oltu asiassa sinisilmäisiä, mutta monet Euroopan maat ovat laiminlyöneet puolustustaan viime vuosina. Siksi Suomen on pidettävä varautumisen ja vahvan puolustuksen merkitystä esillä myös liittolaistemme suuntaan.
Osaamistamme puolustuksen ja turvallisuuden saralla arvostetaan läntisten liittolaistemme keskuudessa. Suomella on nyt myös hyvä mahdollisuus kasvaa kokoaan suuremmaksi laadukkaan puolustusmateriaalituotannon vientimaaksi.
Suomen turvallisuustilanne on vahva ja vakaa, mutta määrätietoisia satsauksia on edelleen jatkettava. Nyt tässä työssä ollaan hyvällä uralla.
Kolumni julkaistu Satakunnan Kansa Länsi-Suomessa 14.4.
